Ostin patteriauton, ekat havainnot

[740 GLE]

Vielä yksi päivitys EQE hakuehtoon. Ensimmäisten vuosimallien Digital Lights tuli markkinoille ilman Ultra Range moduleita, mutta ne on näköjään lisätty ilmeisesti 2024 aikana päivityksenä. Löysin tämän vuoden 2025 esitteestä:

"Its ULTRA RANGE Highbeam with 650 m makes you feel like driving at daylight."

Mainospuheet sikseen, mutta muiden mallien Ultra LEDit vaativat Tekniikan Maailman testiraporttiin lisäsivun kokonaisen valokuvion esittämiseksi, koska Ultra Range kaukovalojen käyttökelpoinen 5 luksin isoluksikäyrä painuu lähes 100 metriä ohitse muille autoille riittävän kaavion peräseinästä.

Varustekoodia en Ultravaloille löytänyt, mutta joissain Digital Lights (P35) autoissa näyttäisivät olevan tuollaiset mukanakin kun etsii riittävän uuden.

[jukka-tre]

Nämä "Multibeam Led" ja millä muilla nimillä niitä kutsutaankin on melko hähmäsesti kuvattu käyttöohjeessa ja konfiguraattorissa. Esim. konfiguraattorissa lukee (esim. CLA:n kohdalla):

"Multibeam Led -ajovalot [642]
630,00 €
Adaptiiviset MULTIBEAM LED -ajovalot valaisevat tien puolestasi tilanteen mukaan älykkäiden valotoimintojen ansiosta. Ajovalot reagoivat kulloiseenkin liikennetilanteeseen yksilöllisesti ohjattavien LED-valojen avulla. Näin nautit erinomaisesta näkymästä."

Tossa ei mainita mitään siitä, että niissä on ihan erimittanen kantama, kun perusvaloissa. TM -testissä on olleet molemmat versiot ja tosta kuvasta selviää ero.

Nuo "Ultra-range" -valot voi olla vielä jokin muu versio.

[DBFI]

Nuo "Ultra-range" -valot voi olla vielä jokin muu versio.

Ei kai ultra-range ole koskaan ollut erillinen lisävaruste?

Onko "Digital light" nyt vaihtunut takaisin multi-beam ledeihin vai puuttuuko noista projektiot?

Miten TM saa mitattua ultra range kantaman kun ne aktivoituu vasta moottoritienopeudessa? Joku mittarimies ajaa edellä? Vai aktivoituuko kaukovalovilkusta?

[740 GLE]

Eikö valokatkaisimen pakkovaloasento ja valonvaihtoviiksi kaukovaloasennossa pakota vanhojen Mersujen tavoin kaikki valot päälle?

Multibeam kauppanimi on tosiaan korvautunut Digital Lightsilla, joka osaa myös projisoida ilmoituksia ja mainoksia auton eteen.

Ultra Range ei ole vain yksi valaisin vaan eri korimalleissa ainakin mittaustulokset vaihtelevat hieman. Koko vaihteluväli on tosin aina tavallisten alle 200-metristen valoja parempi.

Epäilyttää tuo löytämäni englanninkielinen tieto, jonka mukaan uusimpien EQE:n Digital Lights sisältää Ultra Rangen? Kaukovalomoduleita ei valaisimessa näy, mutta en pane vastaan jos isompi range toteutuu.

[DBFI]

Eikö valokatkaisimen pakkovaloasento ja valonvaihtoviiksi kaukovaloasennossa pakota vanhojen Mersujen tavoin kaikki valot päälle?

Multibeam kauppanimi on tosiaan korvautunut Digital Lightsilla, joka osaa myös projisoida ilmoituksia ja mainoksia auton eteen.

Ultra Range ei ole vain yksi valaisin vaan eri korimalleissa ainakin mittaustulokset vaihtelevat hieman. Koko vaihteluväli on tosin aina tavallisten alle 200-metristen valoja parempi.

Epäilyttää tuo löytämäni englanninkielinen tieto, jonka mukaan uusimpien EQE:n Digital Lights sisältää Ultra Rangen? Kaukovalomoduleita ei valaisimessa näy, mutta en pane vastaan jos isompi range toteutuu.

En tiedä mutta en usko että manuaaliasennossa tulisi "kaikki valot päälle". Miksi automaatilla ei tulisi ultra range paikallaan jos tulee manuaalilla? Uskoisin että lisä range aktivoidaan silloin kun sen katsotaan olevan tarpeen eikä haitaksi muille. Pitäisi virkistää muistia WIS toimintakuvauksesta.

Digital light ei pelkästään korvannut multi-beam valoja nimenä vaan toi myös lisätoimintoja. Tarkoitin kuitenkin sitä että nyt esim. uuden C174:n hinnastosta löytyy vain multi-beam valot, ei lainkaan digital light valoja. Tarkoittaako tuo projektioiden puuttumista vaiko niiden vientiä multi-beam nimen alle?

On kyllä harmillista jos ultra-range tuesta ei saa täyttä varmuutta kantakortista.

[jukka-tre]

Tsekkasin CLA:n käyttöohjeesta ja siitä saa käsityksen, että manuaalisti saa päälle "kaikki valot". Mutta on se epäselvästi siinä sanottu, että ihan 100-varma ei voi olla. Sivut 252-256.

Mutta luulisi nyt autosta saavan kaikki valot päälle, jos haluaa . Tämä Multibeam "extra-range" on kyllä omituisesti "piilotettu". Myyjäkään ei tiennyt, että Multibeam:ssa tulee mukana myös tuo extra range valoautomatiikan lisäksi. Ainoa mistä sen tiedon on saanut on tuo em. TM -talvitestin kuva.

No kohta on uusi CLA ajossa ja sittepä pääsee kokeileen.

[DBFI]

Mutta luulisi nyt autosta saavan kaikki valot päälle, jos haluaa .

Saahan ylinopeuttakin ajettua vaikka ei lain mukaan saisi ajaa. Pitkillä valoilla pystyy ajamaan jatkuvasti halutessaan vaikka ei saisi. Toimintakuvauksen mukaan moottoritievaloja ei vaan kytketä ellei mukautuva valokuvion säätö ole aktivoitu (valokytkin automaatilla, ei manuaalilla). Lisäksi pitkä lista erilaisia muita ehtoja.

Kaukovalovilkun toiminnasta WIS ei kerro mitään.

[Devi82]

Multibeam ja Digital light on kaksi eri asiaa. Multibeam ei projisoi mitään, vain varjostaa muita autoja valoyksikköjä kääntelemällä. Digital light valot voi projisoita tiehen vaikka terminator 2 leffan jos ne niin ohjelmoidaan. Esim uusi cla ja glb ainakin malleja joihin ei digital light valoja saa edes rahalla. Minulla tuossa s206 on digital light valot ja tuo ultra range tosiaan aktivoituu vasta kun tietty nopeus on ylitetty, valoteho on todella hyvä. Vähän offtopic.

[jukka-tre]

Multibeam ja Digital light on kaksi eri asiaa. Multibeam ei projisoi mitään, vain varjostaa muita autoja valoyksikköjä kääntelemällä. Digital light valot voi projisoita tiehen vaikka terminator 2 leffan jos ne niin ohjelmoidaan. Esim uusi cla ja glb ainakin malleja joihin ei digital light valoja saa edes rahalla. Minulla tuossa s206 on digital light valot ja tuo ultra range tosiaan aktivoituu vasta kun tietty nopeus on ylitetty, valoteho on todella hyvä. Vähän offtopic.

OK. No taas oppii uutta. Tuolla Mersun konfiguraattorissa ja hinnastoissa sais olla paremmin tietoa mitä nämä eri versiot tekee. No mulle tulee nyt CLA:han tuo Multibeam, joka maksoi 630 eur. Katellaan, mihin asti sillä sitte näkee. Varmaankin aika hyvin kun ainakin TM-testin mukaan oli parhaat valot testiporukassa.

[740 GLE]

Multibeam ja Digital Lights tehdään eri valaisimella, mutta yhteisenä piirteenä on valokuvion koostuminen yhden valaisimen sijasta usean valopisteen tietokoneohjatusta valokimpusta. Valopisteiden määrässä on kuitenkin kolmen deakdin ero kun vanhassa, esim. W213 Multibeamissa on toistasataa valopistettä ja Digital Lightsissa on toista miljoonaa valopistettä. Satojen pikselien resoluutiolla ei kannata lähteä temppuilemaan vaan aionastaan varjostaa sellaista valoa, joka on osumassa muita häiritsevään kohteeseen.

Mersun Ultra valojen toiminnasta en tiedä kun en ole nähnyt, mutta softaohjatut valot saadaan kyllä toimimaan aivan kuten vaatimusspeksi määrää. Esimerkiksi BMW rajasi laservalonsa siten, että niitä ei voi kytkeä alle rajanopeuden. MIkään ei estä tekemästä LED-valoihin vastaavaa rajoitusta, jos sellainen nähdään jostain syystä aiheelliseksi. TM:n maininta siitä, että laservaloilla varustettujen Bemarien valokuvio on piirretty labrassa vain ledivaloilla kun lasereita ei saatu päälle, mutta Mersun Ultravalojen valokuvioiden esittäminen useammankin eri mallin nokalla kuulostaa siltä, että kytkentä on päätetty toteuttaa Bemaria viisaammin?

EQEn Ultravalojen suhteen en elättele suuria toiveita, koska valaisimessa ei näy mitään kaukovalomoduleita? Esimerkiksi EQE SUVin ajovaloissa Ultra Range modulit näkyvät selvästi valaisimen alareunassa matriisiledien alapuolella.

Varovaisesti rajasin oman valintani vain niihin autoihin, joissa on mukana parhaat EQE:hen saatavat valot. Jos ei riitä, sitten rekisterikilven alle siro ja hoikka Lazer Glide lisävalopaneli ja kaukovalokeila on Ultran sijasta Urpoluokkaa.

[jysi]

Sattui focus.de:stä silmiin juttu sähköautoista joten se kuuluu varmaankin tähän ketjuun. Kirjoittaja oli päätynyt tutkimuksesta hyvinkin pessimistisiin tunnelmiin.

Itse tutkimus (latauslinkki oikealla): Beryllis.com: What will car buyers drive next?
Koko juttu focus.de tai autopreneur.de
Alla tiivistelmä:

Sähköautot tuhoavat "Made in Germany":n
Autoteollisuutta palveleva konsulttiyritys Beryllis on julkaissut uuden kuluttajatutkimuksen joka tehtiin 11 maassa kyselemällä 8000 auton ostajan mielpitieitä.

Ensinäkemältä tulos on hyvä saksalaisten valmistajien kannalta mutta tarkemmin katsoen saksalaisen sähköauton omistaja on tyytymättömämpi kun kiinalaisella sähkköautolla ajava. Brändit ovat vahvoja mutta tuotteet eivät.

Minkämaalaista polttomoottoriautoa ET ostaisi:
Saksa 12%, USA 25%, Kiina 44%

Minkämaalaista sähköautoa ET ostaisi (uudestaan):
Saksalaisella sähköautolla ajavat - Saksa 23%
Kiinalaisella sähköautolla ajavat - Kiina 13%

77% sähköauton ostajista pitää materiaalilaatua tärkeänä, polttomoottoriautoissa 63%. “Made in Germany” laatuodotus ei täyty enää sähköautoissa. Se tarkoitti myös teknologiaedelläkävijää, parhaita moottoreita, uusimpia teknologioita jotka oikeuttivat korkeamman hinan..

Nyt modernin auton määtittelevät muut teknologiat: ohjelmisto, sähköinen voimansiirto, autonominen ajaminen ja juuri näissä asioissa muut (kilpailijat USA:sta ja Kiinasta) ovat edellä.

Syöksy alkaa:
1.Teknologia ei ole enää kilpailukykyistä
2. Asiakkaat ovat pettyneitä
3. Etumatkan kiinnisaamiseen investoidaan miljardeja
4. Siksi tingitään laadusta ja materiaaleista (Made in Germany)
5. Aina vaan enemmän pettyneitä asiakkaita

2. sukupolven sähköautot tulevat nyt ja ovat täysin eri tasolla kun ensimmäiset. Näiden myötä määräytyy mitä Made in Germany tarkoittaa 10 vuoden päästä.

[tahtoomersun]

”Tutkimuksista” huolimatta kävin tänään koeajamassa GLB:n, jonka tilasin jo pari kuukautta sitten ja kyllä on pakko todeta, että kehitys on kehittynyt, on mennyt isoin askelin moni asia eteenpäin EQBhen verrattuna: jousitus, ohjaus, sähkötekniikka, mukavuus, tilat yms. Varsinkin AMG linen penkkejä on kehuttava!

[tahtoomersun]

Eilen tuli kilometrejä 159 keskikulutukseksi 14,9 kwh/100km, eli selkeästi alle wltp-arvon. Lataus yöllä, kun pörssi oli alle sentin/ kwh, niin km kustannus jää varsin kohtuulliseksi.

Yllättävän maltillinen on EQB:n kulutus, varsinkin kun vertaa tiistaina koeajamani GLB:n kulutukseen, jolla keskikulutus jäi 16,5kwh/100km suunnilleen vastaavalla, mutta pidemmällä ajolenkillä. Toki GLB on neliveto, tehokkaampi ja painavampi, Muuten kyllä autona aivan eri luokkaa.

[740 GLE]

EQE on nyt kotona yli 2000 km tutustumisajon jälkeen. Kiva ajaa, mutta opettelemista on vielä paljon. Dieselkuski tarvii complete idiot's guiden patterivispilöihin

MB.CHARGE (S) sopimus tehtiin jo, mistä tiedän mitkä laturit tukevat tuota maksutapaa ja miten toimitaan laturilla että saan homman pelittämään?

[Juhani Halmeenmäki]

Noissa autovalmistajien lataussovelluksissa on inhottavia Roaming-kuluja sun muita koukkuja, joten kannattaa ottaa tärkeimmät latausäpit suoraan. Tietty senkin mukaan, missä itse pysähtyy, eli jollei koskaan käy K-kaupoissa, niin K-lataus on aika turha. Itsellä on (Suomea varten) ABC, K-Lataus, Plugit ja Virta (Helen Hesassa). Fortumia en ole tainnut koskaan käyttää, vaikka äpin latasinkin.
Omasta mielestäni äppi on helppo käyttää, eikä eroa käytöltään esim ABC-mobiilitankkauksesta, jos sitä on käyttänyt. Sille kaikkein yleisimmälle eli työpaikan lataukselle on tägi, kaikkein helpoin vilauttaa laturille, mutta en halua pussillista erilaisia lätkiä, joita en usein käytä.
Äpistä on myös helppo katsoa, mitä se lataus maksaa, ennen kuin valitsee, missä töpselissä piuha on, ja pyyhkäisee latauksen käyntiin. Ja nuo, minkä äpit minulla on, ovat yleensä ne edullisimmatkin.
Ja väittäisin, että ei se patterivispilä ole yhtään sen kummallisempi kuin nykyiset pakoputkivempaimetkaan, se vaan on se digiloikka...

[tahtoomersun]

EQE on nyt kotona yli 2000 km tutustumisajon jälkeen. Kiva ajaa, mutta opettelemista on vielä paljon. Dieselkuski tarvii complete idiot's guiden patterivispilöihin

MB.CHARGE (S) sopimus tehtiin jo, mistä tiedän mitkä laturit tukevat tuota maksutapaa ja miten toimitaan laturilla että saan homman pelittämään?

K-lataus, Recharge ja Virta ainakin. Itselle tuli sellainen muovikortti, joka luetaan laturilla samoin kuin tägi. Taisi olla myös IONITY?

[Juhani Halmeenmäki]

Recharge ottaa törkeän roamingin, ei todellakaan kannata, vaika käykin laajasti!

[pazo]

Komppaan Juhania. Luotaantyöntävien hintojen takia MB.Charge on minullakin jäänyt hyvin vähälle käytölle.

[tahtoomersun]

Komppaan Juhania. Luotaantyöntävien hintojen takia MB.Charge on minullakin jäänyt hyvin vähälle käytölle.

riippuu paljon siitä, millainen kuukausimaksu on. Jos on ilmainen kk-maksu, niin lataukset on kalliita.

[Juhani Halmeenmäki]

Asema CCS AC
ABC 32c 24c per kWh
Plugit 38c 20c
K 35c 24c
Virta 35c 29c

Tuossa markettien parkkisten hintoja tällä seudulla, otin vertailuun isoja ja julkisia niin edes jotenkin vertailukelpoja. Virta ei ole täällä yleinen julkisissa, niin ei montaa hintahavaintoa saa.

Mitäs MB.Charge maksaa sitten per kWh kuukausimaksulla, ja mitä kk-maksu lisää hintaa?

[tahtoomersun]

Asema CCS AC
ABC 32c 24c per kWh
Plugit 38c 20c
K 35c 24c
Virta 35c 29c

Tuossa markettien parkkisten hintoja tällä seudulla, otin vertailuun isoja ja julkisia niin edes jotenkin vertailukelpoja. Virta ei ole täällä yleinen julkisissa, niin ei montaa hintahavaintoa saa.

Mitäs MB.Charge maksaa sitten per kWh kuukausimaksulla, ja mitä kk-maksu lisää hintaa?

En nyt ulkoa muista, mutta yritän etsiä sen hinnaston.

[Juhani Halmeenmäki]

Ja paljonko minä tarvin keskivertoautoilijana, joka lataa pääosin kotona/töissä, muuta latausta?
Vuodessa kertyy 20 000 km ajoa, työmatka on 12 km suuntaansa.
Viimeisten 4 kk aikana latasin kotona/töissä 1 650 kWh. Ja reissun päällä julkisilla asemilla 720 kWh. Se tekee 180 kWh per kk. Joka on 30 c/kWh keskihinnalla 54 € per kk. Otin tuon keskihinnaksi, koska seassa on sekä CCS- että AC-latausta. Oman automerkkini edullisemmat roaminglataushinnat antava soppari maksaa 15 €/kk joten keskihinnan pitäisi tippua 22 c/kWh lukemaan että oltaisiin tasoissa.Eli eipä kannata.

[anv]

Eilen tuli sitten tilattua GLB 350 4-matic AMG line. Night-paketti, multibeam ledit, sähköjakkarat, vetokoukku ja punamusta sisusta lisänä ja auton värillähän ei ole väliä kunhan on musta....

Tuleva uus mersumiäs ilmoitautuu. Tilasin samanlaisen ei-AMG:n, punaisen, vetokoukulla, multibeameilla, sähköjakkaroilla ja jotain muuta.
Pari Kian EV6:sta ollut, mutta en ole niiden huoltopalveluihin Oulussa kovin tyytyväinen ollut (Wetteri prkl). Joten tilasin tämän Kokkolan liikkeen kautta. Nuo EV6:t olivat myös ensimmäisiä tuotantoeriä, joten lapsenvikoja riitti. Toivottavasti Mersu hanskaa tässä mahdolliset ongelmat paremmin. Kesäkuussa luovutus, odottavan aika on piiitkä

Niin, enpäs ole 45v autoilu-urani aikana koskaan mersua edes ajanut, saati sitten omistanut. Mitenkähän näinkin on päässyt käymään...

-Antti

Jännitys tiivistyy. Kahden viikon päästä pitäisi olla GLB alla. Enkä ole vieläkään koeajolle päässyt, koska wetteri ilmeisesti pannannut minut. Noh, kohtapa nähdään mitä tuli ostettua

[pazo]

Palaan vielä MB.Charge tolkuttomiin lataushintoihin. Kesäpaikastani muutaman sadan metrin päässä on K-Marketin 22 kW latauspiste. MB.Charge (Mercedes-Benz sovellus) näyttää kk-maksuttoman sopimukseni lataushinnaksi 0,51 €/kWh. K-Latauksen puhelinappi näyttää hinnaksi 0,24€/kWh.

[tahtoomersun]

Palaan vielä MB.Charge tolkuttomiin lataushintoihin. Kesäpaikastani muutaman sadan metrin päässä on K-Marketin 22 kW latauspiste. MB.Charge (Mercedes-Benz sovellus) näyttää kk-maksuttoman sopimukseni lataushinnaksi 0,51 €/kWh. K-Latauksen puhelinappi näyttää hinnaksi 0,24€/kWh.

Itse käytin tuota vain sen verran, että sai sen ilmaisen 500€ lataus edun käytettyä.

[tahtoomersun]

Tämä näkyy olevan suunta nykyään
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ ... 70b79da249

[jysi]

Tämä näkyy olevan suunta nykyään
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ ... 70b79da249

EDIT: Lisätäänpä uusi kuva kun sellainenkin oli tullut. Huhtikuu 2026

barometer2026.png

No on siinä ollut vielä varaa noustakin. Kuvassa viime vuodelta 3-vuotiaan käytetyn auton hinta vs. uusi (diesel 20 tkm/v, muut 15 tkm/v). Lähde Deutsche Automobile Treuhand

csm_5-Wertentwicklung-von-dreijaehrigen-PKW_fe91cacf48.png

[740 GLE]

Alkukesän kulutuslukemat osoittavat 7G-Tronicia aktiivisesti ajavan käsialan sopivan patterivispilälle hämmästyttävän hyvin ilman mitään opetteluakin. Tämä uusin kojetaulukuva on viikon uudempi kuin Spritmonitor listaus alempana, siksi isompi ajomäärä:

Kulutus 5000 km_pieni.jpg

En tiedä kuinka tarkka auton mittaama keskikulutus on tässä tapauksessa, mutta ilman muuta siitä puuttuu ainakin lataushäviö. Kirjaan Spritmonoitoriin laturin tilastoiman lataukseen käytetyn sähkön kokonaiskulutuksen. Ajotapa, joka päätyi dieselillä ympärivuotisena keskikulutuksena Spritmonitorin ensimmäiselle sivulle on nyt kesän ajan EQE Kolmesatasten listakärjessä aivan luonnostaan.

Spritmonitor 2026.png

Tämä taitaa olla hetkeni parrasvaloissa, koska en usko pysyväni pohjoisen talvessa täältä katsoen ikuisessa kesässä ajavan kärjen mukana?

Laturin ja auton mittaamassa kulutuksessa on mielestäni aika iso ero. Tarkalleen samana päivänä laskettuna auton mittaama kulutus oli 11.5% pienempi kuin laturin laskema. Tämä ylittää tyypillisen lataushäviön, mutta toisaalta koko ajalla on vain yksi täydellä 11 kW teholla tehty lataus, kun juhannuksen viettoon lähtiessä sattui pilvinen päivä ja tuona yhtenä päivänä piti ostaa lataussähköä. Muuten on ladattu 4 - 6 kW teholla sitä oman aurinkovoimalan ylijäämää, jota talo ei ehdi kuluttaa.

Sellainen mitoitusvirhe kuormanhallinnassa on, että liian suuri hystereesi estää käyttämässä täyttä automatiikkaa. Kuormanhallinta kyllä katkaisee latauksen vaikkapa vedenkeittimen syödessä niin suuren tehon, että auton tarvitsemaa 4 kW minimitehoa (3 x 6A) ei enää saa paneleista, mutta latauksen uudelleenkytkentä vaatisi vähintään 3 x 10A = 6.9 kW tehon. Meidän paneleista ei saa ikinä noin isoa tehoa, joten olen kieltänyt kuormanhallintaa katkaisemasta latausta ja sallin sen tarvittaessa ostavan hieman lisää verkosta muiden kuormien aikana.

Neljä vuotta sitten paneleita asennettaessa otettiin sähköauto huomioon mitoituksessa. SIksi emme ole saavuttaneet neljänä aiempana kesänä pelkälle talolle yilmitoitetulla panelisarjalla 50% oman käytön osuutta yhdenkään kesäkuun eikä heinäkuun aikana, vaan oman käytön osuus on jäänyt 43 - 49% tasolle. Tänä kesänä kesäkuun tuotannosta 67 % ja heinäkuussa 69 % jäi omaan käyttöön, eli muutos on merkittävä. Otan tämä mitoitusvirheen omaan piikkiini, koska minulla kesti neljä vuotta vatuloida itselleni sopivaa sähköautoa (kunnes mieleisiäni autoja sai vuoden vanhana puolella uuden hinnasta).

Lataussähkön keskihinta määräytyy verkkoon myytävän ylijäämän keskiarvona, eli aurinkoisen päivän pörssisähkön hinta ilman siirtomaksua ja veroja.

[dealer]

Menee ihan ohi aiheen, mutta harkitsin meille joitain vuosia sitten aurinkopanelien hankintaa. Laskeskelin kuitenkin ettei niitä kovin nopeasti säästetä takaisin joten jätin hankkimatta.
Nyt on pihassa yksi sähköauto ladattavana, sähkökulutus onkin loikannut melkoisesti.
Heinäkuun energialasku oli 28,02€.

[740 GLE]

Huolella omaan kulutukseen mitoittaen ja taloautomaatio ja lataus optimoiden arvioisin että sähkötalossa juuri ja juuri 2-numeroinen veroton vuosituotto on mahdollinen jos ilmansuunnat ja kattokallistukset ovat edulliset eikä varjostavia esteitä ole.

Perustelen tämän tähän saakka 5 - 6 % vuosituotollani. Minun vuosituottoni ilman sähköautoa on vastannut noin 7% verollista osinkoa.

Siitä pystyy parantamaan
- nostamalla oman kulutuksen osuutta auton ja tarkemmin kulutusta vastaavan mitoituksen avulla
- ostamalla voimalansa nykyhinnoilla eli noin 30 - 40 % minua halvemmalla
- asentamalla panelit yhteen sarjaan optimaaliseen kulmaan eikä meidän tavoin kalliimpaa kahden lappeen asennusta

Jos aihe kiinnostaa, koko Suomen nyrkkisäännöt ovat karkeita yleistyksiä. Sää, siirtohinnat ja maastopaikat vaikuttavat enemmän kuin geometria. Suomesta löytyy Pohjois-Saksan tasoisia aurinkovoimalan paikkoja.

Hyvä mitoitus- ja simulointityökalu on EU-projektina tarjottu PVGIS, PhotoVoltaig Geographical Information System. Etuna karkeisiin yleistyksiin on vuosien ajalla keskimääräistetyt sääolot ja mahdoliisuus syöttää laskuriin oman kotiosoitteen lisäksi ilmansuunnat ja todelliset kattokallistukset. PVGIS laskee tuotantomäärän odotusarvon kyseisessä osoitteessa vallitsevassa säässä sekä tyypiloisen vaihteluvälin eri vuosina.

Meillä PVGIS arvio on toteutumassa nyt jo viidettä vuottaan, tosin mallinnukselle tyypillisellä rannikon ylityksellä. Jostain syystä aivan lähellä merenrantaa Sisiliasta Nordkappiin tulee hieman parempi saanto kuin PVGIS mallinhus antaisi olettaa.

https://joint-research-centre.ec.europa ... m-pvgis_en

Tuotanto-odotuksen voi kääntää rahaksi omalla sähkön hinnalla, siirtomaksulla ja veroilla hyvin mitoitetun järjestelmän 60 - 80% oman kulutuksen suhteella. Investoinnin järkevyyttä voi arvioida pyytämällä tarjouksia omaan käyttöön sopivan kokoisista järjestelmistä.

Se, millaista tuottoprosenttia investoinnilta tavoittelee ja mikä "kannattaa" on tietenkin jokaisen oma asia. Liikkuvia osia on kuitenkin niin paljon, että mikään jonkun muun katolle, kulutussykliin ja siirtohintaan perustuva binäärinen "kannattaa / ei kannata" arviota ei kannata uskoa. Parempi laskea itse, koska jokainen asennus on erilainen.

Järjestelmien hinta on muuttunut niin nopeasti, että meidän viidettä vuotta toimiva järjestelmä ei tule ikinä saamaan kiinni naapurin kaksi vuotta myöhemmin hankkimaa saman kokoista järjestelmää. He saivat omansa reilusti enemmän kuin meidän kahden vuoden tuotannon arvoa halvemmalla. Meidän järjestelmä on mitoitettu hinnaltaan tasolle, jossa aurinkoisen kesäpäivän ilmainen sähkö ja tuotannon arvona pelkkä siirtohinta ja verot tuo verottomana pörssiosakkeiden 4% tuoton.

Meillä toinen motiivi oli tulonsiirto työssäkäyviltä eläkeläisille. Ostimme aurinkovoimalan työvuosina, että eläkeläisten olisi edullista asua samassa talossa. Tuottoprosentin kannalta ylimitoitettu investointi antaa nimittäin myös optimaalista tuottoprosenttia pienemmän sähkölaskun.

Sekin on totta, että riittävä määrä aurinkovoimaa tekee kesäpäivän sähköstä ilmaista vaikka sitä ei tuottaisikaan itse. Näin aurinkovoimasta hyötyvät myös ne jotka eivät sitä itse asenna. Olin varautunut tähän itsekin laskien, että sitten kun en saa tuottoa enää sähköä myymällä, vaihdan yhden dieselveron omaan kesälaadun polttoaineeseen.

Minkä patteriauton ostit, en ole vähään aikaan seurannut keskustelua?