Sen jälkeisistä vaiheista on tiedossa korityöt ja maalaus Malmössa josta auto tuli Suomeen. Viimeisten vaiheiden aikana autoon on tullut vika polttoaineen ruiskutusjärjestelmään joka teki autosta mahdottoman ajaa. Auto toimi kylmänä mutta lämmettyään kuumaksi alkoi oirehtimaan.
Vika ilmeni laihana käyntinä; poksahteli imusarjaan sekä pakoputkeen, puutumista kaasua tarjottaessa jne. Edellisen omistajan toimesta autoon on vaihdettu sytytystulpat, katkojan kärjet, kondensaattori, virranjakajan kansi ja pyörijä sekä tulpanjohdot kuten myös polttoaineensuodatin.
Autoa ostaessani havaitsin että ruiskupumpun tyhjäkäynnin seosruuvi oli pois pelistä, se ei tuntunut tarttuvan hahloonsa eli ei ns. naksahdellut kuten sen olisi pitänyt tehdä. Ajattelin toiveikkaana että jos 2-mäntäpumpussa ei vaikka tunnukaan niitä naksuja niin systeemi saattaisi olla vielä kunnossa.
Auton säilytyspaikkaani saatuani tarkistin heti sytytyksen ajoituksen, katkojan kärkivälin sekä sen että virranjakaja oli oikeassa asennossa moottoriin nähden; autossa nimittäin oli Ruotsin Philipssonsin vaihtomoottori. Sitten heräsi epäilys onko ruiskupumppu ajoitettu väärin mutta tällainen 2-mäntäpumppu ei ole kovin tarkka siitä ajoituksesta joten ajattelin tsekata sen viimeisenä. Lisäksi koko rivipumppu oli täytetty öljyllä korkkia myöten, mittatikun reiästä tulvi pari desiä ulos
.
Ennen isompia purkamisia irroitin polttoaineen siirtopumpun ja tarkistin sen tuoton ihan kanisteriin kellottamalla. Tässä yhteydessä huomasin että pumpun lähistöllä kaikki kumiletkut olivat ihan finaalissa joten ne joutui uusimaan, samoin kuin yksi liitos auton keskellä joka alkoi vuotamaan kun heiluttelin niitä ”kovia putkia”. Lopuksi kellotin pumpun tuoton siten että bensa kiersi rivipumpussa ja otin paluulinjasta ryöppyävän menoveden siis kanisteriin jossa mitta-asteikko.
Koska autolla oli hiljattain ajettu niin en heti hoksannut lähteä kaasuvivustoa tutkimaan. Sieltä löytyi heti sanomista; vivusto oli säädetty väärin siten että se ”kantoi” – sekä ilmaläppä että rivipumpun syöttövipu olivat tavallaan ”auki”. Siksi esim. tyhjäkäynnin ilmaruuvilla ei ollut mitään vaikutusta moottorin käyntiin. Palautin vipuvarret oikein siten että mikään ei kantanut ja kas kummaa auto ei suostunut käymään edes tyhjäkäyntiä!
Otin vielä irti ruiskupumpun kylmäkäyntipiirin ilmaletkun tarkistaakseni että onko se linja auki puhaltamalla putkeen molempiin suuntiin ja havaitsin että letku oli tulpattu muovitulpalla joita on esim. hydraliliitäntöjen ”kuljetussuojina”. Poistin tukoksen ja seuraus oli että moottori ei käynyt enää ollenkaan
.Ainut tapa saada moottori pysymään käynnissä oli irroittaa ilmaläpän vivun tanko ja lukita ilmaläppä johonkin asentoon esim. ruuvarilla kiilaamalla sekä antamalla kaasua pelkästään rivipumpulle samalla kun startataan konetta. Moottori kävi hyvin vaan yhdessä pisteessä. Kun ilmaläpän asentoa muutettiin niin moottori saatiin käymään vastaavasti taas toisella kierrosluvulla. Tämä kaikki viittasi siihen että auton 2-mäntärivipumppu oli sökö
.Eli, saadakseen auton kulkemaan ja käymään oli kaasuvivustoa säätämällä, juksaamalla, saatu syöttöä rivipumpulle sekä ilmaa koneeseen. Lisäksi rikastuksen ilmalinja oli siis tulpattu jolloin kylmänä kone sai kakkua riittävästi ja ilmaa avoimen läpän kautta. Kun polttoaineen rikastus loppui niin seos meni laihalle ja käynti pätsähteli sekä moottoria ei voinut kuormittaa. Pielavetinen korjaus siis
.Sain sitten talvella lainaksi/hyödynnettäväksi 300SE:n kaksimäntäpumpun, mutta heti perään löysinkin sopivan 220SE ruutan joka oli purettu kulkevasta sedanista.
Kotitalliin sain kärryn viime tiistaina; keskiviikkona purin heti vanhan ruiskupumpun irti. Torstaina putsailin paikkoja ja uusin konehuoneeseen muutamia bensa-, vesi- sekä ilmaletkuja. Siirsin vanhasta pumpusta koko kylmäkäyntitermostaattiasetelman sekä paluulinjan painetasaajakalvon uuteen. Samoin uudesta puuttui öljylinjan liitinkappale jossa vaikutti olevan takaiskuventtiili. Perjantaina sitten tsekkasin ensin että öljyä tulee putkesta pumpulle startattaessa ja nostin luovutetun elimen paikoilleen. Parin tunnin ähellyksen jälkeen sain moottorin tulille ja se tuntui käyvän hyvin, tosin melko rikkaalla, köh...
Kun sain pannun kuumaksi sammutin sen ja laihensin tyhjäkäyntiseosta muutamaan otteeseen haistelemalla pakokaasuja, katsomalla niiden väriä sekä kuuntelemalla käyntiääntä. Koska kaasuvivusto ei ollut vielä kytketty auttoi sekin asia että jos ilmaläppää avaa niin koneen pitää puutua heti, samoin kuten jos antaa syöttöä ruiskusta. Sain koneen käymään mielestäni hyvin ja vivuston kytkettyäni sille saattoi jopa antaa kaasua.
Lauantaina aaamulla tein kylmäkäynnistyksen ja kaikki edelleen vaikutti toimivan. Kylmäkäynti on tosin samaa nopeutta eli ei käy korotetusti kuten 280SE teki. Käytin kuumaksi ja kaikki OK. Siirtelin auto pihalla ja sillä voi siis ajaa. Ehkä hieman rikkaaalla käy, mutta tasaisella kuormalla ei kuitenkaan savuta. Kun polkaisee niin tulee aika reippaasti mustaa. Jos pumppaa kaasua niin putkesta tulee sinertävää.
Tarina jatkuu. Niin, auto on verotettu tänne Kekkoslovakiaan mutta ei ole vielä rekisteröintikatsastettu. Pikku fiksiä kaipaa, ja katsatusta varten läpikäyntiä tarvitaan
.
Ai niin, varusteita tässä on kattoluukku sekä ohjaustehostin; ne on merkitty alkuperäiseen rekisteriotteeseen joka tuli muiden papereiden mukana
. 
.
vaikka oikea on se kolmevarttia eli 19,05 mm.
olis kyllä kaikenlaisia satulan kumejaki mutta ne on irrallaan, johon tarttis malli kumin että vois ehtiä samanlaisen 
Ai niin onhan tuo manuaali ja vielä lattiashifterillä 
mutta eikös tossa sun kolomesatasessa olis samanlainen poljin mikä siinä koupessakin, jos sieltä näkin polokimen mallin 
