Paavo ei starttaa pakkasella

[AAVEE]

-96 230 väyrynen alkoi temppuilemaan käynnistymisen kanssa kovilla pakkasilla.
Virta-avaimesta kun kääntää startti asentoon niin ei starttaa mutta kaikki
valot mittaristossa palaa kirkkaasti eli akussa virtaa pitäs olla. Akku uusittu
viime talvena. Ja kun avaimen kääntää nollille ja yrittää uudestaan noin
5-10 kertaa niin saattaapi sitten startata normaalisti. Nyt kun pakkaset laski
niin lähteepi ekalla. Kellään hyviä ideoita mistä vikaa etsisi ?

[wolf]

Naksahtaako starttimoottorin solenoidi? Jos ei niin startin hiilet saattavat jumia pakkasen takia. Sitten tietysti voi olla ettei solenoidille tule herätinjännitettä. Silloin epäilykset kääntyvät virtalukkoon. Veikkaisin kuitenkin eka vaihtoehtoa tuon pakkasarkuuden takia.

[veskola]

Startti käyttää hiiliä vasta sitten kun se solenoidi on naksauttanut bendixin oikeaan asentoon. Kun vika on päällä kannattaa kokeilla starttaako se antamalla suoraan sähköä startin herätejohtoon, eli bendix solenoidille. Vika voi olla mekaaninen eli solenodi ei jaksa nytkäyttää pakkasella jäykkää bendixiä, tai sitten se voi yhtä hyvin olla sähköinen vika, esimerkiksi YJ rele tai muutoin pätkivä liitos.

[AAVEE]

Juu itselläkin tuli ensin mieleen josko laittais kokeeksi
erillisen starttinapin suoraan akkujohdosta herätteelle.

[wolf]

Startti käyttää hiiliä vasta sitten kun se solenoidi on naksauttanut bendixin oikeaan asentoon. Kun vika on päällä kannattaa kokeilla starttaako se antamalla suoraan sähköä startin herätejohtoon, eli bendix solenoidille. Vika voi olla mekaaninen eli solenodi ei jaksa nytkäyttää pakkasella jäykkää bendixiä, tai sitten se voi yhtä hyvin olla sähköinen vika, esimerkiksi YJ rele tai muutoin pätkivä liitos.

Solenoidin vetokäämi on sarjassa st.moottorin kanssa, ts. jos st.moottorista on yhteys poikki ei solenoidi vedä. Heräteliitäntään on myös kytketty ns. pitokäämi joka on vetokäämiä "hentoisenpi" ja maadoitettu toisesta päästään. Kun solenoidi on vetänyt sterttivirran kontaktorin kiinni putoaa vetokäämi pois pelistä koska sen molempiin päihin tulee tällöin sama jännitepotentiaali. Nyt pitokäämi jää pitämään solenoidia vetäneenä, se jaksaa sen tehdä koska vetokäämi on jo tehnyt suurimman työn.