Ruostuuko autosi tämän takia ?
Ruostuuko autosi tämän takia ?
Nyt on huomattu että autot voivat ruostua pikapesu laitteissa joissa sama vesi kiertää jatkuvasti.
Suolatulla tiellä ajetut autot kun pestään satoja kertoja samalla vedellä ja vain kiinteä aine putsataan mutta suola jääkin veteen ja se kun painetaa kovalla paineella ja kuumana auton joka rakoon niin ei ole ihme jos ei ala kiesi kukkimaan.
Siihen kun vielä pannaan vaha ruiskulla päälle niin pommi on valmis.
Vaha ei vielä pääse sinne minne painevesi pääsee joten ei ihme jos alkaa puhjeta kukkaan.
Taitaa omatoiminen pesu ja vahaus olla oletettua parempi ratkaisu mitä äkkiseltään luulisi.
Olen itse tehnyt nämä toimenpiteet ja ruostetta on yllättävän vähän autossani,kun seuraa kohtalotovereita jotka tuskailevat ruosteen kanssa.
Talvella vaan tuo pakkanen rajoittaa ajoittain puuhastelua.
Suolatulla tiellä ajetut autot kun pestään satoja kertoja samalla vedellä ja vain kiinteä aine putsataan mutta suola jääkin veteen ja se kun painetaa kovalla paineella ja kuumana auton joka rakoon niin ei ole ihme jos ei ala kiesi kukkimaan.
Siihen kun vielä pannaan vaha ruiskulla päälle niin pommi on valmis.
Vaha ei vielä pääse sinne minne painevesi pääsee joten ei ihme jos alkaa puhjeta kukkaan.
Taitaa omatoiminen pesu ja vahaus olla oletettua parempi ratkaisu mitä äkkiseltään luulisi.
Olen itse tehnyt nämä toimenpiteet ja ruostetta on yllättävän vähän autossani,kun seuraa kohtalotovereita jotka tuskailevat ruosteen kanssa.
Talvella vaan tuo pakkanen rajoittaa ajoittain puuhastelua.
- Jani Anttila
- Mersumies
- Viestit: 1801
- Liittynyt: Su 15.06.2003 03:09
- Paikkakunta: Riippuu vähän mihin sattuu yöksi pääsemään
Kyllä se on se suola mikä ruostuttaa. Volsun pesin viimeksi syksyllä ja viikonloppuna vein harjapesuun kun alkoi kyljet olla valkoisia vesinoroja täynnä ja muutenkin paskassa sivulaseihin asti. Kalleimman liuotinpesun + kuumavahan otin mutta eihän sillä puhtaaksi saanut vaan kyljet jäi helmasta 20cm aivan karheiksi suolapaskasta ja pois ei saanut muuten kun auto talliin ja liuotinpesulla ja tiskiharjalla hinkkaamalla enimmät ja vahalla loput. 

vw golf variant -97,vw vento -96.
- Pakardinen
- Mersumies
- Viestit: 3167
- Liittynyt: Ti 31.10.2006 11:18
- Paikkakunta: Rautalampi, Pohjois-Savo
Se muuten tuo suola on muutenkin hauska asia. Aiempina talvina täällä P-Savossa on auton saanut puhtaaksi suolasta ihan sienellä normaalisti käsin pesemällä.
Tänä talvena (ennenkuin pakkaset tulivat) tuli huomioitua muutaman työkaverin kanssa, että autoa ei saa puhtaaksi normipesuaineilla ei sitten ihan millään.
Eräs työkaveri sitten sai tarpeekseen ja otti yhteyttä Tiehallintoon. Sieltä kertoivat, että ovat lisänneet näillä kulmilla olikos se nyt kalsiumkloridin (en nyt ihan tarkaan muista, älkää pahasti illuilko jos meni pieleen...) käyttöä liukkauden estossa. Muuten kuulemma hyvä aine, mutta tarttuu autoon kiinni kuin tauti.
Ei se työläisen mieltä ylentänyt, kun juuri oli käyttänyt tuntisotalla aikaa tähtinokan vahaukseen (kaksi kerrosta, ensin punaista ja sitten kultaista) ja sitten pitäisi liuottimella pestä vahat veks.
Kunnes kuulin eräästä pesuaineesta, joka irroittaa kuin liuotin, mutta ei kuitenkaan ole sitä, eli ei poistaisi vahaa. Nyt on pari kertaa Mese sillä tökötillä pesty ja pinta kyllä vielä tuntuu tasaiselta ja liukkaalta, mutta pintajännitys on ainakin osittain hävinnyt, eli vesi ei "kupli" pinnalla samalla tavalla, kuin vasta vahatulla. Totta kai sienellä kun hankaa, niin tietysti lähtee ajan kanssa vahakin, ymmärtäähän tuon.
Mutta lähti kyllä suolanpaskakin!
Tänä talvena (ennenkuin pakkaset tulivat) tuli huomioitua muutaman työkaverin kanssa, että autoa ei saa puhtaaksi normipesuaineilla ei sitten ihan millään.
Eräs työkaveri sitten sai tarpeekseen ja otti yhteyttä Tiehallintoon. Sieltä kertoivat, että ovat lisänneet näillä kulmilla olikos se nyt kalsiumkloridin (en nyt ihan tarkaan muista, älkää pahasti illuilko jos meni pieleen...) käyttöä liukkauden estossa. Muuten kuulemma hyvä aine, mutta tarttuu autoon kiinni kuin tauti.
Ei se työläisen mieltä ylentänyt, kun juuri oli käyttänyt tuntisotalla aikaa tähtinokan vahaukseen (kaksi kerrosta, ensin punaista ja sitten kultaista) ja sitten pitäisi liuottimella pestä vahat veks.
Kunnes kuulin eräästä pesuaineesta, joka irroittaa kuin liuotin, mutta ei kuitenkaan ole sitä, eli ei poistaisi vahaa. Nyt on pari kertaa Mese sillä tökötillä pesty ja pinta kyllä vielä tuntuu tasaiselta ja liukkaalta, mutta pintajännitys on ainakin osittain hävinnyt, eli vesi ei "kupli" pinnalla samalla tavalla, kuin vasta vahatulla. Totta kai sienellä kun hankaa, niin tietysti lähtee ajan kanssa vahakin, ymmärtäähän tuon.
Mutta lähti kyllä suolanpaskakin!

Savolaiset ovat kaikista komeimpia ja kaikessa ylivertaisia. Säälittävän primitiivisessä kateudessaan muut heimot yrittävät heitä pilkata.
Kerrotko aineen nimen, kun itselläni on täällä etelässä samanlainen ongelma.pakardinen kirjoitti:Kunnes kuulin eräästä pesuaineesta, joka irroittaa kuin liuotin, mutta ei kuitenkaan ole sitä, eli ei poistaisi vahaa. Nyt on pari kertaa Mese sillä tökötillä pesty ja pinta kyllä vielä tuntuu tasaiselta ja liukkaalta, mutta pintajännitys on ainakin osittain hävinnyt, eli vesi ei "kupli" pinnalla samalla tavalla, kuin vasta vahatulla. Totta kai sienellä kun hankaa, niin tietysti lähtee ajan kanssa vahakin, ymmärtäähän tuon.
Mutta lähti kyllä suolanpaskakin!
Ajan auton aamulla kotitallista duunipaikan talliin ja Lahdentien ruuhkissa paskaantuu matkalla mennentullen.
Lika pinttyy kuivuessaan tosi tiukkaan, eikä tosiaan lähde kuin liukkarilla tai vahalla hinkkaamalla.
Voisin kokeilla, jos joku korvaisi liuottimen, kun vahata en jaksa joka pesun jälkeen.
Yksi vielä kokeilematon aine on naapurilla oleva, muistaakseni joku appelsiiniaine, jonka sekoitussuhde on (taas muistaakseni) 1:500, tai jotain muuta järjetöntä. Se voisi olla tehokasta.
S212 E350CDI
- tovayryn
- Tuningspesialisti
- Viestit: 2153
- Liittynyt: La 04.10.2003 12:20
- Paikkakunta: Kajaani
- Viesti:
kyllä en itse vie pikapesuun ku pakon edessä autoa. Tuon ruostuttamisen sijaan harjat tekevät tosi hienoo jälkee auton pintaan ja painepesussa siellä ei irtoo mikää. Sit saa mennä noituu kassalle että paska pesuri.
ite ku tekee niin saa viettää laatuaikaa autonsa kans ja jos tulos on huono niin voi syyttää vaan itteesä
ite ku tekee niin saa viettää laatuaikaa autonsa kans ja jos tulos on huono niin voi syyttää vaan itteesä
X253 glc350e
ex:
190E LamboBling
s124 230TE
w210 E50 Lorinser "The Godfather"
W164 ML280 cdi
W108 280se 4.5
W166 350 cdi
www.alvastonauto.fi
ex:
190E LamboBling
s124 230TE
w210 E50 Lorinser "The Godfather"
W164 ML280 cdi
W108 280se 4.5
W166 350 cdi
www.alvastonauto.fi
En vie minäkään, ja silloinkin kun vien niin ainoastaan harjattomaan pesuun!tovayryn kirjoitti:kyllä en itse vie pikapesuun ku pakon edessä autoa. Tuon ruostuttamisen sijaan harjat tekevät tosi hienoo jälkee auton pintaan ja painepesussa siellä ei irtoo mikää.
Harjat..parhaatkin, tekevät hetkessä pyörrejäljet maalipintaan ja se ei ole hyvä juttu se!
No, eipä se vielä mitään mutta valitettavan moni autoliikekin tekee luovutuspesut harjakoneessa. Nyt on ensimmäinen auto alla, jota ei luovutuspesussakaan oltu pesty harjakoneella..ja ei voi muuta sanoa kuin että naarmuton maalipinta ON HIENO, verrattuna siihen mitä Suomalaisissa autoissa yleensä näkee..eli erilaisten harjojen tekemiä pyörrejälkiä enemmän ja vähemmän.
No, ymmärrän kyllä senkin että kaikilla ei ole mahdollisuutta pestä käsin, joten erilaiset pikapesut jäävät ainoaksi vaihtoehdoksi..ja parempi sekin on kuin antaa suolan muhia ja tehdä tuhojaan, siinä mielessä pyörrejöljet maalipinnassa ovat pikkujuttu!
("exiä" SLK230K,CLK W209 Avantgarde, BMW335i coupe,Porsche 911 Carrera coupe, Porsche Boxster 987)
- Porsche Cayman S-
- Porsche Cayman S-
Katsoppas, samaa ainetta lie kylvetty sitten myös täällä Itä-Savossa. Ihmettelin kyllä syystalvesta märillä keleillä että onpa suola tiukassa, kaksi kerta piti liuottimella pestä että lähti edes jotenkin pois. Ajattelinkin että varmasti on ainetta vaihdettu suolauksessa, ei tällaista ole aiemmin tehty.pakardinen kirjoitti:Se muuten tuo suola on muutenkin hauska asia. Aiempina talvina täällä P-Savossa on auton saanut puhtaaksi suolasta ihan sienellä normaalisti käsin pesemällä.
Tänä talvena (ennenkuin pakkaset tulivat) tuli huomioitua muutaman työkaverin kanssa, että autoa ei saa puhtaaksi normipesuaineilla ei sitten ihan millään.
Eräs työkaveri sitten sai tarpeekseen ja otti yhteyttä Tiehallintoon. Sieltä kertoivat, että ovat lisänneet näillä kulmilla olikos se nyt kalsiumkloridin (en nyt ihan tarkaan muista, älkää pahasti illuilko jos meni pieleen...) käyttöä liukkauden estossa. Muuten kuulemma hyvä aine, mutta tarttuu autoon kiinni kuin tauti.
Näissä merkeissä
----
2008 R 320 CDI L 4Matic
2000 E 430 T 4Matic
1994 E 300 Turbodiesel T 4Matic
1990 300 CE
1990 260 E 4Matic
1983 300 TD Turbodiesel
1982 W123 siena rot punaisia verhoilun osia myytävänä
www.classicdata.fi
----
2008 R 320 CDI L 4Matic
2000 E 430 T 4Matic
1994 E 300 Turbodiesel T 4Matic
1990 300 CE
1990 260 E 4Matic
1983 300 TD Turbodiesel
1982 W123 siena rot punaisia verhoilun osia myytävänä
www.classicdata.fi
Tässä vuosiensaatossa, kun on tullut pestyä autoa vaikka millä ihmeaineilla, niin mäntysuopan vertaista en ole vielä löytänyt.
Puhdistaa niin suolat kuin piet kuin vettä vaan. Lisäksi jättää auton pintaan liukkaan kiiltävän pinnan.
Sitten sen päälle auton, kun vahaa, niin maalipinta on kuin peilinpinta.
Naapurin miehellä on tuossa pihassaan 90- luvun väyrynen ja käyttää pesuun samaa ainetta ja käyttänyt jo yli 50 vuotta.
Siitä harvinainen väyrynen, ettei ruostetta löydy mistään. Samoin ne 4 edellistäkin mersua olivat ruosteettomia.
Puhdistaa niin suolat kuin piet kuin vettä vaan. Lisäksi jättää auton pintaan liukkaan kiiltävän pinnan.
Sitten sen päälle auton, kun vahaa, niin maalipinta on kuin peilinpinta.
Naapurin miehellä on tuossa pihassaan 90- luvun väyrynen ja käyttää pesuun samaa ainetta ja käyttänyt jo yli 50 vuotta.
Siitä harvinainen väyrynen, ettei ruostetta löydy mistään. Samoin ne 4 edellistäkin mersua olivat ruosteettomia.
- Pakardinen
- Mersumies
- Viestit: 3167
- Liittynyt: Ti 31.10.2006 11:18
- Paikkakunta: Rautalampi, Pohjois-Savo
Eli aine, jolla itse sain suolaviirut lähtemään ihan suitsait, on Shellin Biorasvanpoistaja. Myydään puolen litran suihkepullossa, hinta noin 5 eukkoa. On muuten hyvä!
Käyttöohjeessa sanotaan, että suihkutus, antaa vaikuttaa ja huuhtelu. Toimii näinkin, mutta vielä paremman tuloksen sain, kun suihkutin aineen pintaan, annoin vaikuttaa tovin ja sitten vielä märällä sienellä pesin. Sitten vielä normaali pesuaineella enimmät rasvat veks ja vot, kyllä kiiltää!
Käyttöohjeessa sanotaan, että suihkutus, antaa vaikuttaa ja huuhtelu. Toimii näinkin, mutta vielä paremman tuloksen sain, kun suihkutin aineen pintaan, annoin vaikuttaa tovin ja sitten vielä märällä sienellä pesin. Sitten vielä normaali pesuaineella enimmät rasvat veks ja vot, kyllä kiiltää!
Savolaiset ovat kaikista komeimpia ja kaikessa ylivertaisia. Säälittävän primitiivisessä kateudessaan muut heimot yrittävät heitä pilkata.
jos mahdollista
niin heti ajon jälkeen huuhtelu kun pinta on märkä,tiedä sitten miten toimii tuohon "teho suolaan "
Hirrenveistoa pääsääntöisesti pelkkahirrestä
Penari äks 3 vm 2005 3 L dieselmotor
W 211 avantg sedan 270cdi vm.02 Pwd=Tuikku=myyty
Väyrynen sedan 200 cdi/sipsi vm.2000 myyty
W 203 200 cdi vm.2003 såld
Paavo 220 cdi -2000 såld
satalankku 300dt-91 exsä
e 250 20v vm-93 exs
190 e 2.0 vm-88 ex
Penari äks 3 vm 2005 3 L dieselmotor
W 211 avantg sedan 270cdi vm.02 Pwd=Tuikku=myyty
Väyrynen sedan 200 cdi/sipsi vm.2000 myyty
W 203 200 cdi vm.2003 såld
Paavo 220 cdi -2000 såld
satalankku 300dt-91 exsä
e 250 20v vm-93 exs
190 e 2.0 vm-88 ex
- Dieselpower
- Vakiokalustoa
- Viestit: 463
- Liittynyt: Su 11.07.2004 21:01
- Paikkakunta: Kivialho City
- tovayryn
- Tuningspesialisti
- Viestit: 2153
- Liittynyt: La 04.10.2003 12:20
- Paikkakunta: Kajaani
- Viesti:
Dieselpower kirjoitti:Itse käytän harjakoneessa omaa, joskus kesällä pesen itse. Mitä näitä säälimään nämä ovat autoja ja ei kiinnosta yhtään jos harjakone tekee johonkin naarmun. Täytys varmaan käydä pesettääs ko viimeks pessy marraskuun lopulla alkaa olla todella kamalassa kunnossa.![]()
no niin makaa ku petaa. Nytki ku on uus maalipinta lorinserissa niin ei sitä päivää tuu että konepesuun sitä uittaisin.. menee kaikki työ hukkaan ku alkaa teräsharjoilla pesettää. Noitaki w210 lorinsereja ku on suomipullollaa, niin mielellään silti tuosta omastani huolta pidän.. Laiskuuskait se ihmisen yksi luonteen piirre on..

X253 glc350e
ex:
190E LamboBling
s124 230TE
w210 E50 Lorinser "The Godfather"
W164 ML280 cdi
W108 280se 4.5
W166 350 cdi
www.alvastonauto.fi
ex:
190E LamboBling
s124 230TE
w210 E50 Lorinser "The Godfather"
W164 ML280 cdi
W108 280se 4.5
W166 350 cdi
www.alvastonauto.fi
Nykyisissä pesukoneissa on kierrätysvesi prosessin alkupäässä, mutta huuhtelu ja yleensäkin jälkipään toimenpiteet tehdään puhtaalla (kraanasta klooria ja fluoria) vetellä.
Minä pesen kaivovetellä...
Appelsiinin kuoresta on tehty pesuaineita jo kymmeniä vuosia, ja sitä voi tehdä ihan ittekki...
Toi mäntysoopan käyttö on ihan uusi tuttavuus, pitääkö olla palasuopaa vai käykö neste?
Minä pesen kaivovetellä...

Appelsiinin kuoresta on tehty pesuaineita jo kymmeniä vuosia, ja sitä voi tehdä ihan ittekki...
Toi mäntysoopan käyttö on ihan uusi tuttavuus, pitääkö olla palasuopaa vai käykö neste?
- Dieselpower
- Vakiokalustoa
- Viestit: 463
- Liittynyt: Su 11.07.2004 21:01
- Paikkakunta: Kivialho City
No mulla ainakin on paljon muuta tekemistä kuin nysvätä käyttöauton kanssa, ralli ja harraste autot erikseen.tovayryn kirjoitti:Dieselpower kirjoitti:Itse käytän harjakoneessa omaa, joskus kesällä pesen itse. Mitä näitä säälimään nämä ovat autoja ja ei kiinnosta yhtään jos harjakone tekee johonkin naarmun. Täytys varmaan käydä pesettääs ko viimeks pessy marraskuun lopulla alkaa olla todella kamalassa kunnossa.![]()
no niin makaa ku petaa. Nytki ku on uus maalipinta lorinserissa niin ei sitä päivää tuu että konepesuun sitä uittaisin.. menee kaikki työ hukkaan ku alkaa teräsharjoilla pesettää. Noitaki w210 lorinsereja ku on suomipullollaa, niin mielellään silti tuosta omastani huolta pidän.. Laiskuuskait se ihmisen yksi luonteen piirre on..
RED POWER IHC DT-358
Autot on tehty käytettäviksi, ei palvottaviksi!!! Nykyiset uudet pesukoneet ovat kyllä mielestäni aivan loistavia ja tekevät pyörteetöntä jälkeä harjojen kanssakin.
ajossa w203 220cdi, aut avantgarde
exät:
BMW 118d, -08 (Kirppu, mieletön mikroauto ajaa, joka ei kuluttanut mitään mutta...tähti puuttui)
BMW e46, 320d, -05 (OH jeah mikä ajaa, mutta jätti tielle Lappiin)
w203, 200 komp. aut, -02 (laadukas pensarosvo)
w202, 200cdi, aut -00 (made to run forever)
exiä: c280 aut -94(sweetheart), volvo 850 gle -93 aut (shitload of trouble!!!), peugeot 306 1.6 sr(boooring), Fiat Croma 2.0 turbo(Love, Hate, Love), Peugeot 309 -87, 1.3(The RedGun), Saab 99GL -82.(Firstlove!!!)
Personal slogan: "kettu että mä vihaa kaikkia voorteja!!!"
-Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä-
exät:
BMW 118d, -08 (Kirppu, mieletön mikroauto ajaa, joka ei kuluttanut mitään mutta...tähti puuttui)
BMW e46, 320d, -05 (OH jeah mikä ajaa, mutta jätti tielle Lappiin)
w203, 200 komp. aut, -02 (laadukas pensarosvo)
w202, 200cdi, aut -00 (made to run forever)
exiä: c280 aut -94(sweetheart), volvo 850 gle -93 aut (shitload of trouble!!!), peugeot 306 1.6 sr(boooring), Fiat Croma 2.0 turbo(Love, Hate, Love), Peugeot 309 -87, 1.3(The RedGun), Saab 99GL -82.(Firstlove!!!)
Personal slogan: "kettu että mä vihaa kaikkia voorteja!!!"
-Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä-
Eikös tämä ole se paras vaihtoehto aikataulusta junaa valitessa. Pendolinot ovat yksiä maailmanlopun laitteita. Ja InterCityissäkin on ollut jos jonkinlaista murhetta. Nopeammasta matkanteosta vielä kehdataan pyytää korkeampaa maksua, vaikka käytännössä matka-aika yleensä teknisien ongelmien vuoksi on pidempi. Pikajuna tuntuu olevan ainoa aidosti paikallisjunaa nopeampi vaihtoehto.Timo J kirjoitti:-Pikajuna
Autoshampoista itse suosittelen Würthin Pinelineä. Mäntyöljypohjainen biologisesti hajoava pesuaine, joka on vieläpä tehokasta. Meillä töissä käytössä ja lähtee ainakin tienhoitoauto (ja oma mersu) komeasti puhtaaksi. Tienhoitoauto jos joku saa päällensä suolaa.
Kalsiumkloridia käytetään teiden suolauksessa lähinnä kostutukseen. Suola-auto levittää siis kalsiumkloridiliuoksella kostutettua natriumkloridiraetta. Kostuttamisen avulla suolan sulattava vaikutus saadaan alkamaan heti, kun pelkällä rakeella siihen menisi 30-45 minuuttia. Kostutettuna kiinteä suolarae lisäksi jää tien pintaan kiinni, eikä lentele autojen renkaissa pois ennen kuin ehtii edes vaikuttaa. Kalsiumkloridiliuosta käytetään lähinnä natriumkloridiliuosta paremman sulatustehon vuoksi. Autojen ruostumisen ja ympäristön kannalta molemmat ovat aika samantasoisia.
Teiden talvihoidosta voi lukea enemmän vaikkapa täältä.
W123 280TE -79
Copy:
Teiden talvihoidosta voi lukea enemmän vaikkapa täältä.
--------------
Suomen kielen yhdyssana "tienhoito" saa ihan uuden merkityksen...
Ainakin täällä YIT:n "hoitoalueella" toimintamalli on se, että jotain ehkä tapahtuu, kun alueen tiemestari ei jaksa kuunnella tienkäyttäjien valitusta. Sitten se tiemestari soittaa YIT:lle, jossa sanotaan, että ei ole sopivaa kalustoa, täytyy soittaa alihankkijalle, joka taas unohtaa soittaa omalle alihankkijalleen, joka taas ihmettelee, kun kukaan ei tilaa tienhoitoa, vaikka tarve olisi ilmeinen. Sitte seuraavalla viikolla toiselta puolelta maakuntaa tilataan tekijä kyseiselle toimnpiteelle, kun se tekee homman 1sentti/km halvemmalla kuin joku paikallinen... tosin tämänkin urakoitsijan kalusto hajoaa ennen pelipaikalle pääsyä, ja lopulta kyseiselle tieosuudelle levitetään sentin kerros suolaa...
kattelin/kuuntelin tuossa aamulla, kun tampereen kaupungin katuosasto poisti jäätä hermiankadulta; toimessa mukana höylä, traktori auralla... tai siis valmetti... , kaksi pyöräkuormaajaa. Siis neljä konetta, neljä henkilöä, aikaa kului toista tuntia... todella tehokasta...

Teiden talvihoidosta voi lukea enemmän vaikkapa täältä.
--------------
Suomen kielen yhdyssana "tienhoito" saa ihan uuden merkityksen...
Ainakin täällä YIT:n "hoitoalueella" toimintamalli on se, että jotain ehkä tapahtuu, kun alueen tiemestari ei jaksa kuunnella tienkäyttäjien valitusta. Sitten se tiemestari soittaa YIT:lle, jossa sanotaan, että ei ole sopivaa kalustoa, täytyy soittaa alihankkijalle, joka taas unohtaa soittaa omalle alihankkijalleen, joka taas ihmettelee, kun kukaan ei tilaa tienhoitoa, vaikka tarve olisi ilmeinen. Sitte seuraavalla viikolla toiselta puolelta maakuntaa tilataan tekijä kyseiselle toimnpiteelle, kun se tekee homman 1sentti/km halvemmalla kuin joku paikallinen... tosin tämänkin urakoitsijan kalusto hajoaa ennen pelipaikalle pääsyä, ja lopulta kyseiselle tieosuudelle levitetään sentin kerros suolaa...
kattelin/kuuntelin tuossa aamulla, kun tampereen kaupungin katuosasto poisti jäätä hermiankadulta; toimessa mukana höylä, traktori auralla... tai siis valmetti... , kaksi pyöräkuormaajaa. Siis neljä konetta, neljä henkilöä, aikaa kului toista tuntia... todella tehokasta...

Mistäs Esson baarista se vanttom kirjoittelee. Täällä Tampereen alueella kelitieto soittaa YIT:n päivystäjälle, joka lähtee hommaan itse, hälyttää edelleen omaa väkeä ja/tai alueesta vastaavan aliurakoitsijan tarpeen mukaan. YIT:n oma henkilökunta myös tekee kelitarkkailua ja kitkamittauksia. Tiemestari valvoo laadun toteutumista ja voi omalta osaltaan käskeä töihin. Ja jokainenhan voi omalta osaltaan ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle 0200-2100, jos havaitsee tienhoidossa puutteita tai vaikka pakoputken pätkän tai kuorma-auton renkaan pinnoitteen keskellä moottoritietä - sieltähän ei ole asiaa itse sitä lähteä poistamaan.
Sopimukset ovat niin YIT:llä kuin sen aliurakoitsijoilla 5+2 vuotisia, eli urakoitsijoita ei jatkuvasti kyllä vaihdella halvemman perässä. Ihan tervetuloa vaan kyytiin katsomaan ensi talvena, kun palaan taas auran puikkoihin, kun kerran ilmeisesti aikas lähellä majailet. Varoituksena sitten, että lähtö on aika hätäinen. Hommissa tällaisen YIT:n aliurakoitsijan työntekijänkin pitää olla tunnin sisällä hälytyksestä.
Kaupungin hommiin en ota kantaa. Ne ovat asia erikseen.
Sopimukset ovat niin YIT:llä kuin sen aliurakoitsijoilla 5+2 vuotisia, eli urakoitsijoita ei jatkuvasti kyllä vaihdella halvemman perässä. Ihan tervetuloa vaan kyytiin katsomaan ensi talvena, kun palaan taas auran puikkoihin, kun kerran ilmeisesti aikas lähellä majailet. Varoituksena sitten, että lähtö on aika hätäinen. Hommissa tällaisen YIT:n aliurakoitsijan työntekijänkin pitää olla tunnin sisällä hälytyksestä.
Kaupungin hommiin en ota kantaa. Ne ovat asia erikseen.

W123 280TE -79
Hervannassa kun selvästi pääset seurailemaan, niin katsopa joskus HH-kiinteistöoalvelujen (entinen Hervannan huolto) touhuja. Meidän talon pihassa tossa joku kesä oli käynnissä kolme HH:n traktoria ja viisi äijää katseli ympärillä, kun yksi kaivoi lapiolla lyhtypylvään jalustaa.vanttom kirjoitti:kattelin/kuuntelin tuossa aamulla, kun tampereen kaupungin katuosasto poisti jäätä hermiankadulta; toimessa mukana höylä, traktori auralla... tai siis valmetti... , kaksi pyöräkuormaajaa. Siis neljä konetta, neljä henkilöä, aikaa kului toista tuntia... todella tehokasta...

W123 280TE -79
No niin, YITin ja tiehallinnon touhuja olen seurannut siltä pohjalta, että olen noita hoitohommia tehnyt aikoinaan parikymmentä vuotta erinäisillä vehkeillä , ja todeta voi vain, että heikkoon on malli mennyt eikä parane ennenkuin toimintamalli muuttuu ja tiehallinnosta saadaan loputkin jarrut pois tai sitten TVH-malli takaisin.
Alueen pääurakoitsija pyrkii tekemään mahdollisimman paljon voittoa, missä YIT erityisesti kunnostautuu liiemmälti välittämättä mitä tien kunto on.
Vallitsevan kelin määrityksessä tuntuu ainoa kriteeri olevan sataneen lumen määrä, järjen käyttö on suorastaan kielletty.
Esimerkiksi kuljun kiertoliittymän auraaminen moottoritiearuralla ei kuulu ehkä ihan kaikkein parhaiten suoritusoptimoituihin ratkaisuihin...
Tällä tavoin saadaan myös hoidettua asvalttifirmoille hyvin töitä kesäksi...
Nykyinen toimintamalli kasaa käytännössä kaiken vastuun aliurakoitsijan kontolle, joka on tietysti hankkinut mahdollisimman monta aluetta hoidettavakseen, ja kaikki pitäis tehdä samaan aikaan, kun käsky käy.
Tällä nykyisellä mallilla myös saadaan toimintaketju läpinäkymättömäksi, eli tienkäyttäjä ei voi suoraan haukkua työn suorittajaa pystyyn, vaan koko komentoketjun pitää olla jarruna välissä.
Tuosta tienkäyttäjän linjasta ja liikennepäivystyksestä esimerkki parin vuoden takaa;
Aamulla oli joku ajanut sääksjärvellä liikennevalot rikki, joten olivat pois toiminnasta. Olin liikkeellä hiukan isommalla kalustolla ja piti "iltapäiväruuhkassa" päästä kääntymään kyseisestä risteyksestä ruskontieltä lempäälään päin, mikä ei tulisi onnistumaan valojen ollessa pois toiminnasta. Soitin sitten iltpäivällä liikennepäivystykseen kysyäkseni joko valot on toiminnassa, ja sain vastauksen että kunnosa ovat. Onneksi en tuota uskonut vaan kävin hiukan kevyemmällä kalustolla ensin katsomassa ja rikkihän ne oli edelleen...
Aivan vastaava on tuo tienkäyttäjän linjan toiminta, sinne kun soittaa, että tarttis toimenpiteitä, niin sanovat että laitetaan eteenpäin, useimmiten ei mitään tapahdu.
Viime marraskuun lumipyryn aikaan oli tuo paikallistie puolitoista vuorokautta auraamatta, eikä sen hoito muutenkaan juuri veronmaksajan mieltä ylennä...
Noin yleensäkin, turha tästä on kenekään urakoitsijan herneitä ottaa, kyllä se vika löytyy tuolta tiehallinnosta ja YITtikään ei osattomaksi jää.
YIT on muuten varmuuden vuoksi jättänyt mainitsematta esimerkiksi weppi-sivuillaan kaiken, mikä viittaa jollain tavalla tienhoitoon, ja mistä voisi löytää jonkun yhteystiedon.
Hervannan huollon touhuihin olen myös tutustunut omakohtaisesti hervannassa asuessani ja tuo Rainen esimerkki on varsin kuvaava. Itse katselin talvella, kun poikkeuksellisesti oli hh:n kubota tulut jo ennen seitsemää aamulla auraamaan kerrstalon pihaa, kuski oli jo tulossa hytistä ulos ilmeisesti tarkoituksenaan lapiolla siivota rapun edestä loput lumet, joita ei tuolla kinnerillä saanut, mutta muuttikin sitten mielensä; saattoi huulilta melkein lukea: "ei v...u, en viitti", ja veti oven kiinni ja jatkoi matkaa...
Alueen pääurakoitsija pyrkii tekemään mahdollisimman paljon voittoa, missä YIT erityisesti kunnostautuu liiemmälti välittämättä mitä tien kunto on.
Vallitsevan kelin määrityksessä tuntuu ainoa kriteeri olevan sataneen lumen määrä, järjen käyttö on suorastaan kielletty.
Esimerkiksi kuljun kiertoliittymän auraaminen moottoritiearuralla ei kuulu ehkä ihan kaikkein parhaiten suoritusoptimoituihin ratkaisuihin...

Tällä tavoin saadaan myös hoidettua asvalttifirmoille hyvin töitä kesäksi...
Nykyinen toimintamalli kasaa käytännössä kaiken vastuun aliurakoitsijan kontolle, joka on tietysti hankkinut mahdollisimman monta aluetta hoidettavakseen, ja kaikki pitäis tehdä samaan aikaan, kun käsky käy.
Tällä nykyisellä mallilla myös saadaan toimintaketju läpinäkymättömäksi, eli tienkäyttäjä ei voi suoraan haukkua työn suorittajaa pystyyn, vaan koko komentoketjun pitää olla jarruna välissä.
Tuosta tienkäyttäjän linjasta ja liikennepäivystyksestä esimerkki parin vuoden takaa;
Aamulla oli joku ajanut sääksjärvellä liikennevalot rikki, joten olivat pois toiminnasta. Olin liikkeellä hiukan isommalla kalustolla ja piti "iltapäiväruuhkassa" päästä kääntymään kyseisestä risteyksestä ruskontieltä lempäälään päin, mikä ei tulisi onnistumaan valojen ollessa pois toiminnasta. Soitin sitten iltpäivällä liikennepäivystykseen kysyäkseni joko valot on toiminnassa, ja sain vastauksen että kunnosa ovat. Onneksi en tuota uskonut vaan kävin hiukan kevyemmällä kalustolla ensin katsomassa ja rikkihän ne oli edelleen...
Aivan vastaava on tuo tienkäyttäjän linjan toiminta, sinne kun soittaa, että tarttis toimenpiteitä, niin sanovat että laitetaan eteenpäin, useimmiten ei mitään tapahdu.
Viime marraskuun lumipyryn aikaan oli tuo paikallistie puolitoista vuorokautta auraamatta, eikä sen hoito muutenkaan juuri veronmaksajan mieltä ylennä...
Noin yleensäkin, turha tästä on kenekään urakoitsijan herneitä ottaa, kyllä se vika löytyy tuolta tiehallinnosta ja YITtikään ei osattomaksi jää.
YIT on muuten varmuuden vuoksi jättänyt mainitsematta esimerkiksi weppi-sivuillaan kaiken, mikä viittaa jollain tavalla tienhoitoon, ja mistä voisi löytää jonkun yhteystiedon.
Hervannan huollon touhuihin olen myös tutustunut omakohtaisesti hervannassa asuessani ja tuo Rainen esimerkki on varsin kuvaava. Itse katselin talvella, kun poikkeuksellisesti oli hh:n kubota tulut jo ennen seitsemää aamulla auraamaan kerrstalon pihaa, kuski oli jo tulossa hytistä ulos ilmeisesti tarkoituksenaan lapiolla siivota rapun edestä loput lumet, joita ei tuolla kinnerillä saanut, mutta muuttikin sitten mielensä; saattoi huulilta melkein lukea: "ei v...u, en viitti", ja veti oven kiinni ja jatkoi matkaa...
Miksi joka paikkaan vedetään tuo loka-marraskuun vaihteen lumipyry. Paha verrata aikaisempaan hoitoon, kun totuus on että ainakaan 40 vuoteen Suomessa ei ole koettu vastaavaa keliä! Vuorokautinen sademäärä oli Tampereellakin noin 30 mm ja lunta tuli reilusti yli vuorokauden. Kun kaikki tuli kuivana pakkaslumena, tarkoittaa se suoraan lumisenttimetrejä. Päälle vielä kova tuuli, joka voimakkaasti kinosti lunta. Voihan sitä väittää, että on niitä pahoja kelejä ennenkin ollut, mutta suosittelen etsimään väitteen tueksi tilastofaktaa. Etsikää käsiinne marraskuun alun Aamulehtiä ja niistä myrskyn uutisointia. Omat päätelmäni perustan Aamulehdessä esitettyihin tilastoihin.
Sitten kun vielä kyseessä oli ensilumi, joka tuli arkena ja kaikenlaiset kesärenkailla taiteilijat sun muut lisäsivät vielä entisestään ruuhkia. Samoissa ruuhkissa ne auratkin seisoo. Ei muun liikenteen yli voi aurata!
Lyhyemmällä aikavälillä voin sanoa omakohtaista tilastoa, että asun nyt kolmatta talvea nykyisessä osoitteessa. Ensimmäistä kertaa lunta tuli kerralla niin paljon, että talon pihaan ei olisi pystynyt ajamaan kuin korkeintaan maastoautolla. Edes normaalimaavaraisella nelivetohenkilöautolla ei olisi onnistunut. Sen enempää vanhassa osoitteessa Iidesrannassa en ole moiseen törmännyt aikaisempien kolmen talven aikana. YIT hoitaa Tampereen tienhoitoaluetta vasta toista talvea.
Niin että millä se YIT olisi sinne vanhalle kolmostielle ehtinyt, kun lunta tuli niin paljon, että sen moottoritienkin auki pitäminen kävi jo mahdottomaksi. Se vanha tie on alemmassa hoitoluokassa eli käytännössä suunniteltu aurattavaksi moottoritien jälkeen. Hoitokaluston määrää ei vain yksinkertaisesti ole nykyään - eikä sen enempää koskaan aikaisemminkaan - mitoitettu 30 tunnin yhtäjaksoisiin sankkoihin lumipyryihin!
Mun mielestä on aivan sama, vaikka joku paikallistien kiertoliittymä putsattaisiin katuharjalla. Kun se Kuljun paikallistie käydään putsaamassa samoilla autoilla kuin se moottoritiekin, ei ole oikein mieltä hommata tuota pikku pätkää varten auton keulaan erikseen kapeampia auroja, kun kerran leveätkin mahtuvat menemään. Aikaakin kuluisi entisestään, kun ne aurat pitäisi välillä käydä tallilla vaihtamassa. En myöskään ymmärrä, että miten se leveä aura kuluttaisi sen enempää asfalttia.
Niin ja aliurakointisopimukset kyllä sitovat sen verran, että muita alueita ei pahemmin voi haalia. Lähinnä pyöräteitä auraavilla traktoreilla on muitakin aurausurakoita rinnalla. Aliurakoitsijat kun toimivat tuntihinnalla eikä millään kilometri tai urakkahinnalla. Lisäksi on jonkinlainen takuuhinta pohjalle, jos tunteja ei kelien vuoksi tule.
Tiekarhujen puuttuminen on kyllä mun mielestä nykyään ihan oikea ongelma. Varsinkin tuollaisen todella pahan kelin jälkeen kun polannetta on ehtinyt tamppautua. Kuorma-auton alusterä on paksuun, kovaan polanteeseen yhtä tyhjän kanssa. Sekään ei kyllä ole YIT:n vika vaan Tiehallinnon, joka ei vaadi kunnon höyliä urakoille. Jos höylän laskisi urakkatarjoukseensa mukaan, häviäisi automaattisesti. Hinta luultavasti nousisi niin paljon muita korkeammaksi, että tarjous tuskin pääsisi edes kunnolla tarkempaan tarkasteluun.
Mutta ennenhän leipäkin maistui leivältä.
Muutenkin täytyy muistaa, että liikennemäärät ovat nykypäivänä aivan eri luokkaa kuin vaikkapa 30 vuotta sitten ja esimerkiksi moottoritiekilometrejä on paljon enemmän. Jokainen lisäkaista ja jokainen eritasoliittymä kasvattaa auraukseen kuluvaa aikaa ja sitä kautta aiheuttaa kaluston lisätarvetta. Tiehallinnon kanssa tehtävissä urakkasopimuksissa mainitaan käsittääkseni myös käytettävät kalustomäärät ja käytettävät alihankkijat pitää hyväksyttää. YIT:kin joutuu käyttämään siis tasan sitä määrää kalustoa, mitä urakassa on sovittu.
Sitten kun vielä kyseessä oli ensilumi, joka tuli arkena ja kaikenlaiset kesärenkailla taiteilijat sun muut lisäsivät vielä entisestään ruuhkia. Samoissa ruuhkissa ne auratkin seisoo. Ei muun liikenteen yli voi aurata!
Lyhyemmällä aikavälillä voin sanoa omakohtaista tilastoa, että asun nyt kolmatta talvea nykyisessä osoitteessa. Ensimmäistä kertaa lunta tuli kerralla niin paljon, että talon pihaan ei olisi pystynyt ajamaan kuin korkeintaan maastoautolla. Edes normaalimaavaraisella nelivetohenkilöautolla ei olisi onnistunut. Sen enempää vanhassa osoitteessa Iidesrannassa en ole moiseen törmännyt aikaisempien kolmen talven aikana. YIT hoitaa Tampereen tienhoitoaluetta vasta toista talvea.
Niin että millä se YIT olisi sinne vanhalle kolmostielle ehtinyt, kun lunta tuli niin paljon, että sen moottoritienkin auki pitäminen kävi jo mahdottomaksi. Se vanha tie on alemmassa hoitoluokassa eli käytännössä suunniteltu aurattavaksi moottoritien jälkeen. Hoitokaluston määrää ei vain yksinkertaisesti ole nykyään - eikä sen enempää koskaan aikaisemminkaan - mitoitettu 30 tunnin yhtäjaksoisiin sankkoihin lumipyryihin!
Mun mielestä on aivan sama, vaikka joku paikallistien kiertoliittymä putsattaisiin katuharjalla. Kun se Kuljun paikallistie käydään putsaamassa samoilla autoilla kuin se moottoritiekin, ei ole oikein mieltä hommata tuota pikku pätkää varten auton keulaan erikseen kapeampia auroja, kun kerran leveätkin mahtuvat menemään. Aikaakin kuluisi entisestään, kun ne aurat pitäisi välillä käydä tallilla vaihtamassa. En myöskään ymmärrä, että miten se leveä aura kuluttaisi sen enempää asfalttia.
Niin ja aliurakointisopimukset kyllä sitovat sen verran, että muita alueita ei pahemmin voi haalia. Lähinnä pyöräteitä auraavilla traktoreilla on muitakin aurausurakoita rinnalla. Aliurakoitsijat kun toimivat tuntihinnalla eikä millään kilometri tai urakkahinnalla. Lisäksi on jonkinlainen takuuhinta pohjalle, jos tunteja ei kelien vuoksi tule.
Tiekarhujen puuttuminen on kyllä mun mielestä nykyään ihan oikea ongelma. Varsinkin tuollaisen todella pahan kelin jälkeen kun polannetta on ehtinyt tamppautua. Kuorma-auton alusterä on paksuun, kovaan polanteeseen yhtä tyhjän kanssa. Sekään ei kyllä ole YIT:n vika vaan Tiehallinnon, joka ei vaadi kunnon höyliä urakoille. Jos höylän laskisi urakkatarjoukseensa mukaan, häviäisi automaattisesti. Hinta luultavasti nousisi niin paljon muita korkeammaksi, että tarjous tuskin pääsisi edes kunnolla tarkempaan tarkasteluun.
Mutta ennenhän leipäkin maistui leivältä.

W123 280TE -79