Mikä kierre punaisella ympyröidyssä kohdassa on? Ahdin on Schwitzer s2b.
Pitäisi saada jostain letkukara 6mm karalla, mutta mistään en ole löytänyt.
Kyseessä on ilmeisesti joku harvinaisempi kierre? Kävin neljässä liikkeessä kysymässä sopivaa letkukaraa mutta missään ei ollut sopivalla kierteellä.
Osaisiko joku sanoa mikä kierre tuossa on ja mistä löydän siihen letkukaran?
Jos jostain syystä ei meinaa millään löytyä oikeankokoista liitintä tuohon niin missä tahansa pajalla saadaan suurempi kierre tuohon turboon hyvin nopeasti.
Mä kanssa samalaiseen Schwitzeriin kerran etsisikelin letkukaraa, ja kierre oli tosi outo. Paras vaihtoehto on tosiaan vetää hiukan suuremmat standardikierteet.
Kierteen sisähalkaisija oli työntömitalla pikaisesti mitattuna noin 9.8mm.
Tuohon mittaan täsmäisi hyvin 7/16 - 20 UNF kierre.
Löytyyköhän tuolla kierteellä olevaa letkukaraa mistään?
Miten Mauri sinä ratkaisit tuon ongelman? Porasitko uuden reijän ja teit jonkun yleisen kierteen (R 1/4?) ?
Noniin löytyihän tuollainen letkukara proturbolta, hinta 6euroa.
Sitten toinen kysymys samaan rahaan.
Saako tuota ahtimen keskiosaa (eli se johon tulee öljyn tulo ja paluu) käännettyä toiseen kulmaan ?
Eli pitäisi öljyn paluu saada käännettyä alaspäin.
Tällähetkellä öljyn paluu osoittaa sivulle (ei hyvä).
Jos avaan tuon lukkorenkaan niin onnistuuko homma siten?
Niin siis kompurapesäähän saa käännettyä ihan portaattomasti, kärkipihdeillä hiukan helppaat tuota sokkaa ja käännät koteloa, irroittaa ei kannata, sokkaa on V-mäinen saada takas. Tosin omassa kääntyi kotelo kun vaan kompurapersän ulostuloon tyrkkkäsi hiukan vartta ja veti ahtimen ruuvipenkkiin.
Mauri H. kirjoitti: irroittaa ei kannata, sokkaa on V-mäinen saada takas.
Tuon allekirjoitan, kokemusta on ne bilteman pihdit ei yletä puristamaan tuota sokkaa sitten kun se on irti, ja voimaa tarvitaan. Pyöräyttäminen onnistuu hyvin niillä halpispihdeillä, hiukan puristaa niin kompurapesä pyörii mihin asentoon haluaa. Taisi mennä yli tunti saada se sokka takaisin
Pakopesähän määrää sen ahtimen rungon asennon ikäänkuin pääsääntöisesti.
schwitzerissä (S2B) pakopuoli portaaton eikä tiukassa. kunnon pihdeillä tuo kompurapuolen lukkorengas menee siinä missä pienempikin. itse jouduin käyttämään aika monesti irti kun ensimmäisellä tasapainottajalla ei homma onnistunut ja siipi senkun otti pesään kiinni. tuossa lukkorenkaassa on sitten kartio reuna joka kiilaa sen kiinni tiukkaan, jos yksin tekee, menkein helpompi ottaa irti kokonaan.
Kysytään nyt tämäkin vielä täällä kun täältä saa asiallisen vastauksen nopeasti. Eli voiko tätä säädintä käyttää ahtopaineen säätämiseen?
Säädin on ilmeisesti bensapaineensäädin, mutta soveltuuko tämä ahtopaineen säätämiseen? Vai tarvitseeko ahtopaineensäätimessä olla jousi ja kuula?
Käsittääkseni jousi ja kuula perustuu siihen, että tietyn paineen ylitettyään venttiili alkaa päästämään painetta läpi. Kun paine voittaa jousivoiman ventiili päästää läpi.
+ hukkaportti ei aukea yhtään ennen kuin jousi/kuula yhdistelmällä säädetty paine on saavutettu.
- kun hukkaportti aukeaa saattaa esiintyä lievää värähtelyä, eli portti aukeaa liian myöhään ja liikaa -> ahtopaine seilaa. Tämä riippuu tietysti täysin osien mitoituksista, kaikki värähtely on vaimennettavissa.
Vastusventtiili, eli olisiko kuvan venttiili juuri sellainen, eli neula rajoittaa putken poikkipintalaa toimii esimerkiksi näin. Kellolle menevään letkuun tehdään vuoto, josta painetta pääsee ulkoilmaan, venttiilillä rajoitetaan letkuun pääsevää ilmavirtausta, jolloin paine säätyy reikien ja venttiilien määräämässä suhteessa. Värähtelyä ei tapahdu, koska kellon paine nousee samaa tahtia ahtopaineen kanssa mutta mitoitukset jälleen ratkaisevia, jotta kello ei jää jälkeen liikaa.
Vastusventtiili, ja vuodatetaan venttiilillä ilmaa ulos letkusta. Perustuu samaan ilmiöön kuten edellinen mutta nyt kellolle menevässä letkussa ei ole 'supistusta' ja venttiilillä tehdään vuoto, jonka määrää säätämällä myös letkussa vaikuttava paine pienenee. Tähänkin voidaan tehdä supistus ennen vuotokohtaa, jotta vuodon ei tarvitse olla kohtuuttoman suuri.
Kuvan venttiili soveltuu mikäli sillä saa selvästi rajoitettua siitä läpi puhalletun ilman määrää.
Tärkeintä olisi ettei tee systeemiä, jossa jonkin rajan ylitettyä jokin portti aukeaa täysin. Kaikki virtausten ja paineiden viiveet vaikuttavat näihin -> kokeilemalla löytyy paras ratkaisu.