Ahtoputkien koko

[jesse]

Minkäs vahvuista putkea porukalla on ennen ja jälkeen coolerin?

[Samuli H]

60mm

[MeSee]

60mm

[peteracing]

100mm

[XUX63]

100mm

60mm täälläkin

[jiipee]

60 mm rosteria. Ostin muuten nuo ahtoputket paikalliselta kuusankoskelta, olivat tullu jostain meijerin purkutyömaalta. Eikä maksanu kun muutaman euron kilo

P.S.Saattavatpa olla muuten hapokasta, kun ovat elintarvike teollisuudesta

[peteracing]

meillä vitunkestävää ,tuli strippibaarin purkutyömaalta


no menipä taas....

[jiipee]

100mm

Minkälainen mylly sulla on kun pitää tommonen hormi olla
200:ssa on hyvin riittäny tuo 60 mm, taitaa riittää jonkin matkaa isommissakin.

Päivän naurut tuosta putken kestävyydestä

[peteracing]

http://www.nettiauto.com/viewVehicle.ph ... earch=Etsi

[jorma]

kuuskymmentä ihan hyvä, on kokeiltu isonpia ei huomattavia eroja

[kalle7876]

60 kuulerille ja 70 moottorille

[veskola]

60 kuulerille ja 70 moottorille

Eikös se voisi olla justiinsa päinvastoin ?

Nimittäin kuumassa ilma tarvitsee enemmän tilaa, eli joutuu liikkumaan ne molekyylit nopeammin, jotta sama ilmamassa virtaa sieltä ahtimen pakottama moottorin sisälle. Totta puhuakseni en nyt muista onko itsellänikin kuuma putki 50 millistä ja kylmä 60 millistä. (vai 60 / 70 mm) Mikäli on niin osaako joku keksiä miksi ihmeessä noin olisi inssit suunnitelleet ?

Niin tai näin on jokseenkin tarkkaan siitä ilmamäärästä kiinni alkaako edes 60 mm putki ahdistamaan, vältämättä ei.

Jotenkin näkisin edulliseksi, (mitään asiasta tietämättä) semmoisen, ettei ilman virtauksen tarvitse muuttaa kulkunopeuttaan, eli ahtimelta lähtiessä jatketaan samalla halkaisijalla, ja lämpötilan laskiessa _ehkä_ supistetaan hieman halkaisijaa. Edessä onkuitenkin imuventiilit, jotka ovat auki harvakseltaan ja aukko on todella pieni. Tehtäisiiin putki kuitenkin siten, ettei nopeita halkaisijan muutoksia tule, esim 60 -> 100 mm vaan tehdään ne "tötteröllä".

[kalle7876]

60 kuulerille ja 70 moottorille

Eikös se voisi olla justiinsa päinvastoin ?

Nimittäin kuumassa ilma tarvitsee enemmän tilaa, eli joutuu liikkumaan ne molekyylit nopeammin, jotta sama ilmamassa virtaa sieltä ahtimen pakottama moottorin sisälle. Totta puhuakseni en nyt muista onko itsellänikin kuuma putki 50 millistä ja kylmä 60 millistä. (vai 60 / 70 mm) Mikäli on niin osaako joku keksiä miksi ihmeessä noin olisi inssit suunnitelleet ?

Niin tai näin on jokseenkin tarkkaan siitä ilmamäärästä kiinni alkaako edes 60 mm putki ahdistamaan, vältämättä ei.

Jotenkin näkisin edulliseksi, (mitään asiasta tietämättä) semmoisen, ettei ilman virtauksen tarvitse muuttaa kulkunopeuttaan, eli ahtimelta lähtiessä jatketaan samalla halkaisijalla, ja lämpötilan laskiessa _ehkä_ supistetaan hieman halkaisijaa. Edessä onkuitenkin imuventiilit, jotka ovat auki harvakseltaan ja aukko on todella pieni. Tehtäisiiin putki kuitenkin siten, ettei nopeita halkaisijan muutoksia tule, esim 60 -> 100 mm vaan tehdään ne "tötteröllä".

joskos se johtuu siitä et turbolta lähtö lähtee leviään kuulerille mahdollisimman leveesti ja tasasesti jasieltä jouheesti pois kantsii kattoo erhomäen ascona,ei ehkä kuulu tänne mut on FIKSUSTI tehty kuuleri just niinkuin kaikki velhot käskee tehä,siinä esimerkki(olikohan 268kmh loppunopeus jos oikein muistan,eemeli voi kertoo tarkemmin jos joku haluaa tietää enemmän).itelle tulee turbolta 60 ja menee kuulerille ja kuulerin jälkeen 70 painepöntölle ja sieltä tasaisesti jokaiseen mukiin.

[jesse]

Jep, kiitos noista halkaisijatiedoista. Tosiaan, koitan tässä päättää ahtoputkien kokoa ja en haluaisi päätöksen nojaavan omaan arvaukseen tai mutuun. Siksi kyselen tietoja kokeneemmilta.

Tässä omia mietintöjä coolerin tulevan ja lähtevän putken halkaisijoista:

Massavirtahan täytyy pysyä samana massan häviämättömyyden perusteella. Massavirta = tiheys * virtausnopeus * putken pinta-ala.

Massavirta ennen cooleria pitää olla sama kuin massavirta coolerin jälkeen.
Eli tiheys1 * virtausnopeus1 * pinta-ala1 = tiheys2 * virtausnopeus2 * pinta-ala2

Nyt jos halutaan pitää nopeus vakiona niin tuon yhtälön nojalla pinta-alan pitää tietenkin pienentyä jos tiheys kasvaa, niinkuin coolerissa yleensä tapahtuu.

Tämän järkeilyn mukaan coolerin jälkeen pitäisi siis olla ohuempaa putkea. Jos näin ei ole, virtaus hidastuu. Nyt päästäänkin sitten kysymykseen, halutaanko virtausnopeus pitää samana. Ottaen huomioon että painehäviö on verrannollinen virtausnopeuden neliöön, ei virtausnopeuden laskeminen kuulosta mielestäni ollenkaan huonolta jutulta.

Eli suuri kysymys taitaa nyt olla se onko arvokkaampaa, että ilma menee suurella vauhdilla kohti konetta vai se, että paine laskee mahdollisimman vähän matkalla painekoteloon. Omasta mielestäni tämä että paine laskee mahd. vähän on tärkeämpi. Sillä että ilma menee painekoteloa kohti suurella nopeudella, ei tietääkseni ole virtausopillisesti juurikaan mitään arvoa tässä tapauksessa. Se, että painekoteloon tulevalla ilmalla ei olisi kovinkaan korkeaa nopeutta tarkoittaa kylläkin että se joudutaan kiihdyttämään imukanavassa, ja tämähän syö myös energiaa. Mutta niin syö sekin, että painekoteloon tuleva nopea virtaus joudutaan kääntämään 90 astetta sen mennessä imukanaviin. Nyt siis olettaen konstruktio jossa painekotelo on auton suuntainen.

Jaahas, eihän tästä järkeilystä ollut taas mitään apua, ei itelle eikä varmaan muillekkaan. Kysymys on siis edelleen että onko oleellisempaa, että on suuri paine vai suuri virtausnopeus. Intuitio (joskin valistunut sellainen) sanoo vieläkin että paine on tärkeämpi. Kummassakin tapauksessa virtausta joudutaan kiihdyttämään painekotelosta imukanaviin mentäessä, joko kääntämään tai suoraan kiihdyttämään. Ideaalinen tapaus varmaan olisi se että virtauksen suuntaa ei tarvitsisi kääntää eli painekotelon tulo olisi saman suuntainen kuin imukanavat. Silloin tuosta virtauksen nopeudesta voisi olla jotain etua, mutta silti olen sitä mieltä että painekoteloon tultaessa saavutettu paine on tärkeämpi kuin virtauksen nopeus.

Koitan havainnollistaa ajatustani vielä esimerkillä:
Virtauksen nopeudesta on ensinnäkin hyötyä silloin kun se saadaan pysäytettyä niin että virtauksen nopeuteen sitoutunut energia muuttuu paineeseen sitoutuneeseen energiaan. (liike-energia ja entalpia). Toisaalta jos virtauksella on valmiiksi nopeutta, ei sitä tarvitse enää kiihdyttää, Niinkuin esim. ram-air systeemissä. Imuaukko ja sen ympäristö tulee tällöin muotoilla niin että ilmavirtaus hidastuu tarpeeksi luoden patopainetta mutta toisaalta aukon kertavastus ei saa olla liian suuri. Optimiprofiili varmaan löytyy laskemalla. Tässäkin ilmeisesti tasapainoillaan nopeuden ja paineen tuottamien hyötyjen välillä ja paras ratkasu on kompromissi. Jos tätä esimerkkiä soveltaa ahdetun auton imuputkistoon coolerin ja sylinterikannen välillä olettaen että painekotelo on auton suuntainen, niin silloinhan ainakin omasta mielestäni tuo nopeus ei ole niin tärkeä.

Eli olisiko nyt sitten niin että coolerin jälkeisen putken olisi hyvä olla yhtä vahvaa tai jopa vahvempaa kuin sitä edeltävän putken?
Kalle7876, onko tuo sinun putkistosi rakennettu näiden "velhojen" ohjeiden perusteella?

[Petri K]

75 mm ennen ja jälkeen. Tuntuis toimivankin jotenkuten.

[Turbo-eemeli]

75 mm ennen ja jälkeen. Tuntuis toimivankin jotenkuten.

Mitähän tuokin lause mahtaa pitää sisällään

[sunbeam]

[Kuuleri ei sais ahdistaa ,eli sen jälkeen putki sais olla isompaa että paine poistuisi helpommin ,mulla on kylläkin koko ränni 60 mm ,helpompi tehdä

[jesse]

[Kuuleri ei sais ahdistaa ,eli sen jälkeen putki sais olla isompaa että paine poistuisi helpommin ,mulla on kylläkin koko ränni 60 mm ,helpompi tehdä

Niinhän se ilmeisesti on. Jos coolerin jälkeen on liian pieni putki, niin paine nousee --> ilma lämpiää uudestaan.