200 cdi, piristystä+teoriaa

[tuikku]

.
Tuhma kuva.
Nelosella on lähdetty vedättämään.
Yli 4600rpm ei pääse millään, kun 4800rpm kohdalla syöttö on nolla.




Pakosarjan painekäyrä on itse piirretty usean kerran tarkastelun tuloksena sinisellä.
Se kohta, missä pakopainekäyrä jää ahtojen jälkeen on nyt siirtynyt hiukan ylemmäs, noin 1,4bar ahtojen kohtaan.
Rajapaineventtiilin aukeamiskohta on 0,9bar kohdalla ja kokonaan se on näköjään auki 1bar ahdoilla (190-200 välin notko).
Pako- ja ahtopaineiden suurin ero on siis 0,4bar.
Kun ECU näkee paineen 1,55 baarina, on todellinen ahtopaine 2bar, joka sitten pikkuisen laskee, vähän reiluun 1,9 baariin.

Kuvasta näkyy hyvin, ettei ahtopainekäyrästä, tai sen muodosta saa selville moottoriin menevän todellisen ilman määrää.
Mutta kun pakopainetiedon ottaa mukaan, niin havaitsee, että siinä kohden, missä ahtojen ja pakopaineen ero on suurimmillaan, niin ilmamääräkin on suurin suhteessa moottorin kierroslukuun.
Ilmeisesti silloin ahdin toimii siinä parhaimman hyötysuhteensa alueella.
Sitä mukaa, kun pakopaine lähestyy ahtoja, niin ilmamäärä ei enää lisäännykkään samassa suhteessa kierroksien kanssa.
Moottori alkaa hengittämään huonommin.

Kuvasta on helppo päätellä, ettei ainakaan mesen moottorissa ole mitään järkeä päästää pakopainetta paljoa ahtojen ylitse, kun moottoriin menevän todellisen ilman määrä ei itseasiassa enää nouse, vaikka moottorin kierrokset nousisivatkin.
Siis mitä ylemmäksi sininen käyrä nousee suhteessa punaiseen, niin samaa tahtia keltaisen nousu taittuu, ilman määrä ei enää lisäänny.
Pakopaineesta ja sen määrästä on aikaisemmin tullut ymmärtämättömyyksissään kirjoiteltua vaikka mitä, mutta oikeasti se on tärkeä tieto, josta näkee, milloin moottorin "happi alkaa loppumaan".
Korkeat pakopaineet suhteessa ahtoihin on siis aivan hyödyttömät.
Koska todellinen ilmamäärä ratkaisee, niin sama teho saadaan pienemmilläkin ahdoilla.

Huh
Tulipas taas oksennettua juttua.

Tulis jo ne osat, niin pääsis jo tästä selittelystä eroon ...

[rollierz]

Pornolla oli Ron Jeremy,
Mersuforumilla on tuikku.

Erittäin mielenkiintoista luettavaa jopa dieseltunaamisesta mitääntietämättömälle.

[tuikku]

.


No niin.
Kytkin on A0202502901, paketti Sprintteriin.
Vauhtipyörä A6120300105, lähes kaikissa 270cdi,ssä on tämä.

Kun vääntömomentin max kohtaa tähdätään tosissaan sinne 3000rpm kohtaan, niin kaiken järjen mukaan tämän paketin pitäisi kestää reilustikkin yli 500nm vääntöjä.
Jokatapauksessa tällä mennään nyt sitten "loppuun" asti.
Kiinteää vauhtista ei tule.

Luulen kaikesta huolimatta kuitenkin, ettei tästä tule valitettavasti Veholle varsinaista hittituotetta.
Varsinkaan, kun koko käypäisyydestä ei ole täyttä varmuutta.
Mutta jos on muistanut kotoa lähtiessä sieltä teippirullasta sellaisen marjapuuronvärisen tabletin ottaa, niin sitten hinnan kuullessaan se sitten huomattavasti auttaa.

[Turbo-eemeli]

.

No niin.
Kytkin on A0202502901, paketti Sprintteriin.
Vauhtipyörä A6120300105, lähes kaikissa 270cdi,ssä on tämä.

Kun vääntömomentin max kohtaa tähdätään tosissaan sinne 3000rpm kohtaan, niin kaiken järjen mukaan tämän paketin pitäisi kestää reilustikkin yli 500nm vääntöjä.
Jokatapauksessa tällä mennään nyt sitten "loppuun" asti.
Kiinteää vauhtista ei tule.

Luulen kaikesta huolimatta kuitenkin, ettei tästä tule valitettavasti Veholle varsinaista hittituotetta.
Varsinkaan, kun koko käypäisyydestä ei ole täyttä varmuutta.
Mutta jos on muistanut kotoa lähtiessä sieltä teippirullasta sellaisen marjapuuronvärisen tabletin ottaa, niin sitten hinnan kuullessaan se sitten huomattavasti auttaa.

Kotikonsti virittäjille vois tohon kytkimeen heittää pienen, mutta hankalan porkkanan
Rälläkällä "jousikuori" auki puolesta välistä jousta, jousi poikki ja uudet topparit jouselle sekä kuori kiinni. Väännönkesto vois tuplaantua ainakin teoriassa

[tuikku]

.
Pävitetäänpäs vähän.

Kytkin/vauhtis paketin vaihdossa ei nyt käynyt ollenkaan niin kuin kuvittelin.

Vauhtipyörässä ei ongelmia.

Kytkimet tai itseasiassa paineasetelmat nyt tuottaa tuskaa.
Kytkilevyissä ei näyttäisi halkaisijan lisäksi olevan muita (silmin) mitattavia eroja.
Lähes parin päivän jumpan jälkeen autoon jäi vielä vaan kertaalleen päivitetty paineasetelma ja uusi kytkinlevy.
Kiitokset vaan Kajaanin Veholle.

Kytkimen kesto jäi nyt siitä, mitä olin haaveillut.
Paloviidan kokemuksien mukaan tällä paketilla ei yli viidensadan menevistä väännöistä kannata juuri haaveilla.


Näissähän on painelaakeri ja työsylinteri samassa paketissa, joka sijaitsee kytkinakselilla.
Painelaakerin liikerata on tavattoman lyhyt, ehken parin sentin luokkaa.
Joten paineasetelman jousien "kynsien" täytyy asettua juuri oikealle tasolle painelaakeriin nähden.
Paineasetelmassa on oma säätönsä, jolla levyn kulumista kompensoidaan ja niin saadaan kynsien ja painelaakerin etäisyys pysymään vakiona.
Kahta Sprintterin paineasetelmaa kokeiltiin, eikä kummassakaan tule oikeaa etäisyyttä, tällä laatikolla.
Se kokeiluttaminen on tavattoman aikaavievää ja rahakastakin toimintaa, niin että tässä täytyy nyt löytää joku helpompi keino asian ratkaisemiseksi.
Tuntuu nyt, että on takki vähän tyhjänä.
No kytkin kestää, minkä kestää.
Aika on kuitenkin varattu.
Tämmöistä tällä kertaa.

[e320]

Kyselenkö tyhmiä jos sanon että olisi helpompaa hankkia 320cdi tai 400cdi rakentelun pohjaksi?

[Spudenius]

Minähän en nyt kokonaisuutta täysin hahmota mutta:

Voisiko Työsylinterin/painelaakerin ja jousikynsien väliin sorvata soviteholkin? Tämä siis siinä tapauksessa ettei työsylinteri ihan yllä työntämään jousia kunnolla...

[tuikku]

Kyselenkö tyhmiä jos sanon että olisi helpompaa hankkia 320cdi tai 400cdi rakentelun pohjaksi?

Ei, ehdotus on ihan hyvä.
Nykyisen kulkuneuvoni mallia ei ratkaissut halu, vaan raha, tai oikeastaan sen niukkuus.

Tämä nykyinenkin "aihio" kun maksoi 15€ vaille viisikymppiä.
Minua melkopaljon viisaampi mies olisi vaan ajellut uudella mersulla itsetunto korkealla ja nyt kohtuullisen pienellä välirahalla vaihtanut uuteen malliin.
Siitä olisi muutaman saunakaljan jälkeen ollut mukava mainita vaivihkaa naapurille ja katsoa, kun menee naama kumman näköiseksi.
Tai työmaalla laittaa parkkipaikanpuoleiselle ikkunalaudalle paperinenäliinoja, jotta rasvaiset nenänjäljet olisi sitten helpompi pyyhkiä pois.

Mutta kun minä olen pöljä ja masokisti.
Minulla on vastustamaton halu tuhlata kaikki rahani ostamalla omaan mersuuni käymättömiä osia.
Tästä saattaa pitemmän päälle muodostua ongelma............

[JP74]

Hiukan coolereista asiaa. Mihin suuntaan imuilmanlämpötila muuttaa syöttöä cdi-järjestelmässä? Kuten tunnettua on, niin mersun cooleri on aika huono, näyttäs olevan aika sama tuossa w202:ssa, kuin w203:ssa.

Kun nyt autossani moottori saa carsoftin mukaan noin 60 asteista ilmaa kiihdytyksissä, niin mitä vaikuttaisi tehoon, jos ilma olisikin vaikka 20 asteista? Eli kannattaako alkaa coolerinvaihtotalkoisiin, kun ohjelmoinnin lisäksi muuta ei ole tehty? Mieli tekis kyllä

[tovayryn]

eilen koeajolla käyneenä sanonen, että TERVE, VOI MORO ja ristus.

avartui vannoutuneen bensanpolttajan maailma uusiin syövereihin.

hieno peli, yhtä kaikki. Auto kun lähtee vetämään, niin ei vedolle loppua näy, eikä vaihteetkaan lopu kesken

Ei ole työ mennyt hukkaan. ja sivuseikkana vielä, auto myös näyttää todella hyvälle ulospäin =)

[tuikku]

.
Pienentää sitä ohjelman pyyntiä.
Olikohan se raja viidessä kympissä.
En ole varma.
Suuruusluokka on kuitenkin tuota.

Tehon muutos riippu varmaan siitä, mihin syötön määrä on laitettu.

Isompi ja parempi cooleri lisää myös moottoriin menevän ilman määrää.
Eli jos paineet on nostettu "tappiin", niin pakopainetta pitäisi jo tarkkailla.
Laitata ne ahdot ensin vakiotasolle takaisin.
Coolerin vaihdon jälkeen ilma riittää varmasti entistä savuttomampaan tehoon kuitekin.

Edullisimman hyvän paketin taitaisi saada, kun vaikkapa sopivaan kiinancooleriin tettättää tai, tekee sopivat putkienlähdöt syylärien ohi takaisin konehuonetta kohden.
Katso kuvaan minun systeemistä.
Saa silloin käymään alkuperäisten putkien "jatkoksi".
Joku sopivan matalakin malli varmaan riittää ja jää kokonaan puskurin alle vielä piiloon.

[Sami T]

Sun mersussa on 240mm kytkinlevy?
Jos on niin miltäs kuulostaisi sellainen vaihtoehto että viet vauhtipyörä/levy/paineasetelma paketin Pasi Ojennukselle eli PO metal:liin ja pasi laittaa sulle huomattavasti paremman asetelman? Eikä ole mikään kamalan kallis operaatio.. Pasi kun mittaa asetelman paikan samaksi kuin vakio niin kaikki sopii suoraan takaisin paikalleen.

Tutulla on supra missä on yli 850nm vääntöä, 240mm 6lapainen sintteri ja tuollainen asetelma, eikä merkkejä luistamisesta.

Vakiolevyllä pääsee varmasti aika pitkälle kun on jäykempi asetelma, ja pasilla on tuolla laite millä voi tarkasti mitata väännön keston.

[tuikku]

.
Kiitos Samille.

240mm on levy, joo.
Vakioasetelmaan jos saisi jäykemmät jouset, niin se riittäisi.
Käyttömukavuudesta en halua tinkiä.

[Teppo L]

paljonkos tuikun mersulla oli ajettu kun alotit lastutuksen?

[tuikku]

.
~350km.
Veholta kotia, kotoa Jyväskylään.

[Sami T]

Massalevyllä ja tuollaisella 'ap-racing' asetelmalla ei tarvi mukavuudesta tosiaan tinkiä..

[tuikku]

.
Tässä on nyt niin vähän aikaa tähän palaan, etten ota nyt tuota kytkintä enää auki sotkemaan senssejä.

Se, että heikoin kohta on siinä kytkimessä on kuitenkin sillätavoin "turvallista", ettei muuta, vakavampaa ole rikkontumassa siinä mukana.
Kytkin toimii sulakkeena.

On kuitenkin hyvä tietää, että on edes mahdollista hiukan jäykistyttää paineasetelmaa jossain.
Vähän päälle 600nm riittäisi varmaan jo ihan hyvin.
Eikä ole varmaankaan niin paljoa, että tuntuisi epärealistiselta.

Pitää olla yhteydessä sinne PO-Metalliin, kunhan ensin tässä selviää, mitä tässä tarvitaan ja halutaan.

[hatemi]

Halutaan enemmän kuin saadaan ja saadaan jo aivan liikaa Tosin tuo kaikki on aika suhteellista. Sitä vakavaa koneen epäkuntoon joutumista tässäkin projektissa ilmeisesti jo arvaillaan. Omassani se tulee luultavasti jo aika äkkiä jos saan niitä vetäviä kierroksia nostettua sinne 5400 kiekan huiteille Voi tosin jäädä haaveeksi mutta kokeilla pitää...

[AimoHarppaus]

eilen koeajolla käyneenä sanonen, että TERVE, VOI MORO ja ristus.

avartui vannoutuneen bensanpolttajan maailma uusiin syövereihin.

hieno peli, yhtä kaikki. Auto kun lähtee vetämään, niin ei vedolle loppua näy, eikä vaihteetkaan lopu kesken

Ei ole työ mennyt hukkaan. ja sivuseikkana vielä, auto myös näyttää todella hyvälle ulospäin =)

Heh. On se hienoa että ihmiset rupee huomaamaan että öljylläkin pääse, ja mahdollisesti suht
rivakastikin. Itse oon myös kyseisellä autolla ajanut. Käyttäytyy hienosti ja kyllä vetää naamaa hymyyn vaikka säädot ovatkin vielä kytkimen pidon rajamailla.
Se on tuo virittäminen ja säätäminen vain sellaista että kyllä Tuikunkin auto jo monelle kelpais tuollaisenaan, dieselin kierre ja pienet parantelun mahdollisuudet vain pistää värkkäilemään lisää.
Nuo kytkimen kans painimiset on vaikeita. Jospa siihen ratkaisu löytyy.

[tuikku]

.
No niin, päivitetäänpäs hiukan.

Mikan luona tuli käytyä.
Tulokset oli periaatteesa hyviä, mutta paljon jäi tuumattavaakin.
Kävi tasan tarkkaan erilailla, kun mennessä ajattelin.

Alla näkyy huonon alkuperäisen ja kohtu hyvän coolerin ero.
Se on 20kw ja 40nm.
Siis pelkän välijäähyn tuoma etu, tässä moottorissa.
Ohjelma on sama, kun mikä on ollutkin nyt yli vuoden, eli ~50 tuhatta km.




Tämä 190kw/500nm tulee ulos käytännössä savutta.
Tai sanotaan, että savutusta on ehken vakion auton verran, eipä juuri enempää.
Tämä ohjelma on nyt tällä hetkelläkin autossa.
Arvot ja käytännön tehoalue on hyvä, samoin moottorin käytös kaikissa tilanteissa.
Vääntöhuippu on sopivilla kierroksilla, samoin kun max tehokin.
Siinäpä ne erityisen hyvät uutiset onkin.


Tuosta kun sitten syöttöä lisätään, niin että ruiskutusmäärän pitäisi vastata suunnilleen kolmensadan tehoa, niin oikeasti teho nouseekin vaan about 5hv.
Samalla alkaa savuttamaan, eli todellisuudessakin ruiskutus lisääntyy, mutta teho siis käytännössä ei.

Tämä on mysteeri.
Kaikki mittareilla mitattavat arvot ovat erinomaiset.
Niitä voi katsella ylempää.
Suuttimissakin kapasiteetti reilusti riittää.
Siis nyt ei ole kyse liian pienestä ahtimesta, tai huonosta pakosarjasta tai imusarjasta, tai läpistä, tai mistään senkaltaisesta syystä.

Valistunein arvailu on ehken, että pakoventtiilien vuotaminen, tai ehken vaan liian verkkainen sulkeutuminen antaa pakokaasuille mahdollisuuden kaasujen vaihdon aikaan palata sylinteriin sotkemaan uutta palotapahtumaa ja tämä rajaa tehon tietylle tasolle, jota ei syötönlisäykselläkään voi oikein ylittää, kun se vaan huonontaa tilannetta.

Pakopainettahan ei todellakaan ole paljoa, mutta jos venttiilien jouset on vaan mitoitettu hiukan eri tehoja/paineita ajatellen. Hitto.

Pitäisi vaihtaa pakoventtillien jouset jäykemmiksi ?

No
Kyllähän siinä on kieltämättä jotenkin pelottavaa logiikkaa.

Pieni apukaan ei nyt olisi pahitteeksi.

Menee jo jotenkin vaikeaksi.
Kait sitä täytyy sitten ruveta venttilijousiremonttia suunnittelemaan.
Tähän moottoriin ei kyllä ole yhtäkään hevosvoimaa tullut vahingossa.
Jos tällä vielä joskus suunnilleen kolmensadan tason tavoitan, niin sitten saa jäädä.
Tässä tuntuu, että harrastuksesta alkaa hiljalleen tulemaan elämäntehtävä.

Kiitokset taas Mikalle.

[TDIfreak]

Veholta ei taida parempia venttiilijousia löytyä. Kaikissa CDI-moottoreissa, ainakin CDI200-AMG30CDI on samat jouset.

Kyllä tuikku saa taas kokeilla ensimmäisenä saisiko mersun moottorin jollain uudella tapaa hajalle.

Kyllähän tuolla nyttenkin Jyväskylän reissun heitti, mutta ei tuntunut ollenkaan pahalle lähteä taas Skodalla liikenteeseen. Joten hiukan olisi parannettavaa.

[xr]

vaikka kiellettiin niin siitäkin huolimatta pakosarja
vakio pakosarjat on yleensä muotoiltu niin että ahdin on mahdollisimman lähellä moottorin kylkeä ja ykkös ja nelos sylinterien pako pulssia ei ole saatu ohjattua kanavalla suoraan ahtimen nieluun kanavat on yleensä vastakkain

[JP74]

Kai tässä pitää alkaa cooleria vaihtamaan omaan koslaankin, ei ainakaan vähene teho siis.

Aika ahdashan tuo cdi:n pakosarja näyttäs olevan turbon laipan luota. Olikohan jossakin vanhassa topicissa taannoin, että om603:ssa pakosarja rajoitti tehot luokkaan 300 kaakkia. Virtaukset ei vaan enää riittäneet.

Venttiilinjouset pitäis mitata ja katsella jostain katalogeista samankokoisia. Voiskohan jousia jäykistää jollain prikka systeemillä hiukan? Tehdashan on saattanut laittaa hiukan löysemmät jouset cdi koneeseen, koska kierrokset ovat alhaisemmat verrattuna esikammiopatoihin. Jossain opuksissa on ollut juttua yleisellä tasolla, että venttiilinjouset mitoitetaan mahdollisimman löysiksi polttoaineen säästön vuoksi?

[rehtijii]

[quote="JP74"]

Olikohan jossakin vanhassa topicissa taannoin, että om603:ssa pakosarja rajoitti tehot luokkaan 300 kaakkia. Virtaukset ei vaan enää riittäneet.

No ainaki sillä edesmenneellä st-miehellä täälläpäin oli mittauslappu
343hv / 565nm ja hienosti pelitti. Vakio 603 pakosarja ja sama switser s2bg
mikä myöhemmin oli mun vanhuksessa.

[petska]

Oli puhetta yhden virittäjän kanssa ja suositteli mulle mersuun 602 jäykempiä jousia jo viime kesänä ettis sakkaa kunnolla vedättäessä...eli samaa jousiasiaa täälläkin on mietitty ihan ittekseen...niin ja riittää toi 2.5 pakosarjakin 260hp takarengastehoille vaikka on turbiini välissä...

[tuikku]

Kai tässä pitää alkaa cooleria vaihtamaan omaan koslaankin, ei ainakaan vähene teho siis.

Aika ahdashan tuo cdi:n pakosarja näyttäs olevan turbon laipan luota. Olikohan jossakin vanhassa topicissa taannoin, että om603:ssa pakosarja rajoitti tehot luokkaan 300 kaakkia. Virtaukset ei vaan enää riittäneet.

Venttiilinjouset pitäis mitata ja katsella jostain katalogeista samankokoisia. Voiskohan jousia jäykistää jollain prikka systeemillä hiukan? Tehdashan on saattanut laittaa hiukan löysemmät jouset cdi koneeseen, koska kierrokset ovat alhaisemmat verrattuna esikammiopatoihin. Jossain opuksissa on ollut juttua yleisellä tasolla, että venttiilinjouset mitoitetaan mahdollisimman löysiksi polttoaineen säästön vuoksi?

No joo, ei näytä pakosarja ihan raketti-insinöörin suunnittelemalta, muttei se kuitenkaan minun mielestäni oikein surkeakaan ole.
Jos pakosarja ahdistaisi, tai imusarja, tai pakopesä, tai mikä tahansa senlaatuinen "este", niin sehän pitäisi mittauksessa, tai ahtimen käyttäytymisessä havaita, eikös niin.
Ahdin pelaa kuitenkin hienosti, ahto/pakosuhde on varmasti ihan sitä parasta, mihin näillä ahtimilla pääsee.
Tuossa vielä kuva.


Reilumpikaan syötönlisäys ei tuota tilanneta vielä muuta radikaalisti mihinkään.

Elikkä nyt on ilman ja syötön suhde sikäli optimaalinen, että savua ei tule yhtään.
Ilmaa on siis "yltäkyllin".
Normaalistihan se tietää sitä, että syöttöä voidaan huoletta lisätä ja teho nouseekin juuri siinä suhteessa aluksi, miten paljon ruiskutettavaa polttoainetta lisätään.
Myöhemmässä vaiheessa, kun savutus jo alkaa, teho nousee vieläkin, muttei vaan enää niin hyvällä "suhteella".
Pakopaineesta ja ahtimen käyttäytymisestä on helppo päätellä, ettei pakosarjassa/ahtimessa ahdista vielä mikään.

Kuitenkin, kun syöttöä lisätään suunnilleen niin, että teho nousee 40hv, niin jostain syystä rupeaa vaan savuttamman ja teho nouseekin vaan ~4hv.

Yhtäkkiä ilmaylimäärä onkin hävinnyt jonnekkin !
Ihan niinkuin joku pitäisi jarrua päällä.
Ei ole mitään järkeä lisätä syöttöä, kun teho ei nouse.

Alan toisaan kallistua siihen suuntaan, että pakoventtiilit on syyllisiä.
Juuri tuonkin takia, mitä JP kirjoitti, Mika oli alusta asti sitä mieltä.
Ilmeisesti ollaan juuri tällätty syöttö siihen, että pienikin lisäys saa pakosykäyksen juuri sen verran voimakkaammaksi, ettei jousen voima riitäkkään.
Ilmeisesti pakokaasujen tupsaus sekoitaa palamistilanteen sylinterissä niin, että tuloksena on vaan tosiaan savua, eikä tehoa.

Varmaankin superiäijät on kyllä painineet tämänkin asian kanssa, mutta onko tämä nyt jo sellaista tietoa, jota ei sitten toisille kerrota.

Tietääkös joku sellaista firmaa, johon voisi jouset lähettää ja jossa niihin saataisiin vähän puristusvoimaa lisää ?
Pikkuinenkin lisäys aluksi riittää, kun kyllä siitä sitten näkee, mihin systeemi rupeaa kehittymään.

[vito500tkm]

Minnekkäs asti ajattelit mennä? Eikö tuo ole nyt aika hyvä raja.
Vai mennäänkö tässä loppuun asti. häämöttää jo


Eihän ohjelmassa kuitenkaan ole rajottavia tekiöitä?
Että se todellinen ruiskutusmäärä kasvaa oikeasti ja ennakko pysyy oikeana?
Seuraavaksi joutuu jo aika paljon rakentamaan jos menee mekaaniselle puolelle.

[MJF]

Onhan niitä jousia olemassa vaikka ja kuin paljon. Mitat kun tietäisi niin voisi etsiä sopivia. Valmistajia esimerkiksi Crane cams, Comp cams jne.

Summitilla on aika laaja valikoima ja hyvät hakuvaihtoehdot.

Kyllähän niitä jousia varmaan pikkasen voi hienosäätää shimmaamalla, mutta loppuu varmaan jousto kesken jos paljon tarvii.

[paloviita]

Kun olisi jollakulla CDI:n kansi irrallaan ja venttiilit kiinni (tai edes pakosarja irti moottorista), olisi suht helppo mitata millä paineella pakoventtiili aukeaa.

Tästä tiedonjyvästä saattaisi olla useampikin kiinnostunut...

[tuikku]

.
Ennakko pysyy oikeana, kun se on siellä ohjelmassa, se ei liiku.
Ilmantuotossa on sellainen parinkymmenen prosentin "ylimäärä", eiköhän se ainakin käytetä pois, jos vaan osataan.
Suuttimisssa on varaa vielä paljon enempäänkin.

Jouset on tuo näköiset.



On niissä kuitenkin pari vaihtoehtoa.
Imuventtiilin jousi mahtaa olla ulkomitoiltaan samanlainen, kun nuo pikkuosat on molemmilla samat.
Kannattaako edes ajatella ?

Hyvä palotapahtuma taitaa olla niinkuin hyvä terveys, sen huomaa vasta sitten, kun sen menettää.

Kyllä xr5,nkin jutussa taitaa sittenkin olla ideaa.
Onko mahdillista, ettei pakopulssi "mahdu" kannen kanavaan, mutta pakosarjassa paine sitten on jo tasaantunut.
Vaikeaksi menee.

Pakoventtiilin päälle voisi tosiaan laitaa painetta.
Vaikeutena taitaa kuitenkin olla sitten sen todellisen paineenkeston tulkinta.
Eikös oikeasti pakosarjassa ole paine pulssimainen.
Siis kahden kilon pakopaine mittarissa edustaa vaan jotain ajallista "keskiarvoa", tai jotain sinnepäin.
Varsinaisen pakopulssin aikana varmaan paine on hetkellisesti paljon korkeampikin.

Käyn maanantaina tilaamassa muutaman jousen veholta, ellei joku tiedä halvempaa paikkaa, esim purkaamoa.

Oliskohan tämä kuitenkin vaan näin yksinkertainen juttu.
Samalla kyllä selviäisi sekin, miksi max tehon kirroslukua ei ole saatu nousemaan vakiosta väkiselläkään.
Niinkuin Paloviita tuossa kautta rantain vihjailikin, niin mikäli jousien löysyys on tosiasia, niin siitä tiedosta olisi kyllä hyötyä ihan jo lastutuksessakin.
Tai ei tietenkään pelkästä tiedosta, mutta asian korjaamisesta kyllä.