Mersujen laatu, onko sitä enään ?????

[jukka-tre]

Mulla on siis ilmeisesti tommonen murheenkryyni autossani (E220Cdi Aut -01)? Autolla on aika vähän ajettu, mutta ajattelin vaihdattaa laatikon öljyt seuraavassa (50tkm) huollossa. Ei ainakaan varmasti tee haittaa. Minkälaiset oireet on kun katastrofi alkaa lähestyä? Nykimisestä on ainakin puhuttu. Millä tavoin nykiminen pitäisi huomata?

Ei suinkaan pitäisi olla. Tuo ongelma tuli tietääkseni vasta uuskoppasessa 211-mallissa. Yhdessäkään Väykyssä en ole kuullut moisesta viasta.

Mutta lootaöljyt kannattaa joka tapauksessa muutenkin vaihtaa viimestään 100 000 välein. Eikä kai ikinä haittaa oo tehdä glykolitestiä. Saapi mielenrauhan ainaskin sitte.

[Sami J. E.]

Mulla on siis ilmeisesti tommonen murheenkryyni autossani (E220Cdi Aut -01)? Autolla on aika vähän ajettu, mutta ajattelin vaihdattaa laatikon öljyt seuraavassa (50tkm) huollossa. Ei ainakaan varmasti tee haittaa. Minkälaiset oireet on kun katastrofi alkaa lähestyä? Nykimisestä on ainakin puhuttu. Millä tavoin nykiminen pitäisi huomata?

Ei suinkaan pitäisi olla. Tuo ongelma tuli tietääkseni vasta uuskoppasessa 211-mallissa. Yhdessäkään Väykyssä en ole kuullut moisesta viasta.

Mutta lootaöljyt kannattaa joka tapauksessa muutenkin vaihtaa viimestään 100 000 välein. Eikä kai ikinä haittaa oo tehdä glykolitestiä. Saapi mielenrauhan ainaskin sitte.

Onko noin? Sehän on hyvä juttu, luulin että vikaa oli kaikissa 5-lovisissa sähkötomaateissa. Glykolitestissä tarkastetaan ettei sitä ole laatikon öljyissä, vai toisinpäin? Vai sekä että?

[Merta]

Testillä testataan, onko glykolia automaattiöjyn seassa ja myös glykolin määrää (testiliuskasta ilm. värin tms. perusteella päätellään ,mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä). Automaattilaatikon öljyt ei mene moottoriin päin,koska jäähdyttimessä on paine.

[hannun1]

Automaattilaatikon öljyt ei mene moottoriin päin,koska jäähdyttimessä on paine.

Olisikohan paremminkin niin, että öljy ei mene niin pienestä reiästä kuin glykoli, sillä eiköhän se öljykin jonkinlaisella paineella keirrä, joka on helpostikkin suurempi, kuin jäähdyttäjän 0,3 bar. Glykoli mahtaa mennä vaihteistoon, kun kone ei käy ja jäähdytysjärjestelmässä on vielä painetta. Lohkolämppärin käyttö varmaankin edesauttaa asiaa, sillä kylmässsä glykoli vuotaa vielä helpommin.

[jussilampi]

Automaattilaatikon öljyt ei mene moottoriin päin,koska jäähdyttimessä on paine.

Olisikohan paremminkin niin, että öljy ei mene niin pienestä reiästä kuin glykoli, sillä eiköhän se öljykin jonkinlaisella paineella keirrä, joka on helpostikkin suurempi, kuin jäähdyttäjän 0,3 bar. Glykoli mahtaa mennä vaihteistoon, kun kone ei käy ja jäähdytysjärjestelmässä on vielä painetta. Lohkolämppärin käyttö varmaankin edesauttaa asiaa, sillä kylmässsä glykoli vuotaa vielä helpommin.

Sen takia otinkin paisuntasäiliön korkista O-renkaan pois ettei sinne tule painetta,ja kun vaihteiston paine on 3kp niin öljy tulee varmasti nesteen sekaan jos lauhdutin rupeaa vuotamaan,eikä toisin päin. on muuten helppo katsoa milloin vaihteisto öljy rupeaa nouseen kevyempänä paisuntasäiliöön,eikä tarvi teettää glykoolitestejä,ja viedä sitten syylarin vaihtoon.
Sehän on normaali tilanteessa,nesteen lämpölaajenemisesta johtuen syylärissä paine monta tuntia,ajon päätyttyä,ja pakkasella alipaine.eikä vaihteistossa silloin ole painetta,ja jos jäähytin särkyy ja päästää painetta vaihteistoon tietäähän sen mitä siellä on öljyn seassa.
Muutenkin paineen pitäminen syylärissä suomen olosuhteissa on turhaa,ei ole ikinä lämmöt nousseet yli 90 asteen,eri asia jos autolla ajetaan jossain vuoristossa helteellä ja vedetään vielä vaunua perässä,saattaa lämmöt nousta 100-130asteeseen,niin silloinhan on tietenkin järkevä panna O-rengas korkkiin,ettei kuivu koko kinneri.
Olen selvittänyt vaihteisto korjaajilta,että pystyy myös laittaan erillisen öljynlauhduttimen,kustantaa muutaman satasen,niin ei ole ainakaan tuota glykoli ogelmaa,muttei ole tullut ainakaan vielä laitettua kun tuo paineeton syyläri estää saman ongelman.

[Merta]

Todellinen laatuongelma liittyy cdi-koneisten mersujen termostaatteihin,
moottorin lämmön jäädessä n.60 -70 asteeseen lämpömittarin näytössä, se tarkoitaa että termari on viallinen. Käytännössä asia tarkoittaa että, jos autossa on vebasto, se käy koko talven ja uudemmissa mersuissa oleva sähkövastus on toiminnassa myös jatkuvasti, kone ei kuitenkaan tästä huolimatta saavuta käyttölämpötilaansa.
Seuraus = polttoaineen kulutus nousee n 0.5 - 1.0l/100km:lla ja em. lisälämmittimet hajoavat ennenaikojaan seurauksena n . 1000 -1500 e korjauskulut.
Vehon huollon suhtautuminen ko. asiaan oli vähättelevä (ajoin kaksi talvea rikkinäisellä termostaatilla, kahdessa isossa huollossa, asiasta mainitsin ...ei korjattu. Tietämättäni asian todellista laitaa termostaatti vaihdettiin myöhemmin ja kas kummaa... auto muuttui = lämmöt nousi n. 80 -85 asteeseen, polttoaineen kulutus laski, vebasto ei käynyt, kuin lämmitysvaiheessa ja kone jaksoi pitää lämmöt talvellakin ilman vebastoa ajon aikana.
Jukka-tre kirjoitti samasta asiasta toisaalla ansiokkaasti, mutta kertaus lienee paikallaan, koska suuri laatuongelma liittyy tahänkin asiaan, huollon ammatttitaito/osien laatu.

[nautseri]

Kyllä moita termareita menee joka merkkisessä autossa,ei yksin mersussa.
Kun ajaa hyvin varustellulla 211 mesellä on vaikea löytää vastaavaa muista merkeistä,joka yltäis samalle tasolle,monessa eri osiossa.

[jukka-tre]

Laiton tän ruoste-topikkiin, mutta pannaas tähänkin:

Katteltiin tossa -01 S 320CDI:tä. Ajettu 280 000. Myynnissä, hinta 40 000.

Ruostetta.

Etulokareitten takareunassa molemmin puolin ruostetta aika lailla. Ruostepisteitä etuoveen asti lokarin reunassa. Ruman näköstä.

Kattelin ovien alareunat ja muita kriittisiä paikkoja. Ei näkyny niissä ruostetta.

Mutta siis: 7 v. vanha S-Mersu... Ruosteessa...

No tota noi ...

[jsmaa]

Laiton tän ruoste-topikkiin, mutta pannaas tähänkin:

Katteltiin tossa -01 S 320CDI:tä. Ajettu 280 000. Myynnissä, hinta 40 000.

Ruostetta.

Etulokareitten takareunassa molemmin puolin ruostetta aika lailla. Ruostepisteitä etuoveen asti lokarin reunassa. Ruman näköstä.

Kattelin ovien alareunat ja muita kriittisiä paikkoja. Ei näkyny niissä ruostetta.

Mutta siis: 7 v. vanha S-Mersu... Ruosteessa...


Suomiauto...
Mulla on 10 v vanhempi,ostaessani sen 00 ei ollut ruosteenpilkkua missään,ei massaa mitä nyt alkuperäiset tehtaalta.Ollut 9v Saksassa...
Suola ja Suomi!!! No kuuluu niissä uudemmissa vesiväreillä maalatuissa
oleva ruosteongelmia paljonki.

No tota noi ...

[e320]

7 vuotta vanha ässä on saksmannin mielestä jo paalikamaa.

[pystylamppu]

niin !!!ei sellasta autoa kulkupeliä olekkaan johon ei vikoja ,korjattavaa tulisi ennemmin tahi myöhemmin takuuaikana tai sen jälkeen .monissa merkeissä on jo ensimmäisten vuosien aikana todella pahoja "tyyppivikoja".mutta monellako autolla ajetaan ,satoja tuhansia kilometrejä ?????.(olkoon bensa tai diesel moottoreilla).niin kuin mersuilla .ja ne toimivat niin kuin toimivat ,vuosia ja taas vuosia "pikkuviat "eivät pysäytä kokomatkan tekoa.ja kyllähän sekin vaikuttaa miten autoilla "ajetaan" ja "huolletaan ",!!!onko lie nyky merkki korjaamoilla käytössä bonus palkkaus,eli ei asentaja kerkiä viitsi ,jaksa mitä lie tutkia kenties osaa tulkita testereitten antamaa tulosta oikein ja haluaa päästa nopeasti seuraavan auton "kimppuun"jä akkiä työpäivän päätteeksi kotiin .monilla pien korjaamoilla on "työmoraali"parempi.näin vaan itsekseni pähkäillyt tätä nykymaailman menoa. itse teen perushuollot ja "pikkujutut "isommat ja erikois työkaluja /laitteita vaativat työt vien ammatti miehille tehtäviksi .huomannut vuosien aikana ettei kaikkia asioita kannata edes yrittää tehdä itse ei ole työkaluja tms näinkin säästää joskus ainakin omia hermoja ja aikaa kun ammattilaisilta käy hoimmat paljon nopeammin kun itse ois räpeltänyt ja saahan siinä vielä takuun työllekin .

[Merta]

Kangasalla on myös mersukorjaamo, Malliauto, siellä hommat hoituu. Purkuosista MB-vikadiagnoosiin.
Uusien mersujen laatu on samalla tasolla muiden rotteloitten kanssa, ei ole enään väliä onko ässä vaiko karvahattu, pientä sekä vähän suurempaa puuhailua konepellin alla on tiedossa, entisiin verrattuna ja pienillä ajokilometreillä. Kotikonstit uusille autoille ovat nykyisin olemattomat, eipä sitä voi paljon muuta kun peseksiä ja mittailla ilmanpaineita, pelkkä ajovalon vaihto on isompinyrkkiselle huollon paikka.
Tietääköhän joku mikä on se määrä glykolia, joka johtaa automaattilaatikon hajoamiseen, turbiini nyt alkaa luistamaan aika vähästä, mutta kuinka paljon sitä glykolia riittää pehmittämään laatikon osaset niin, että huuhteluillakaan ei saada enään parannusta aikaan.

[JariN]

Ei sitä määrää pysty sanomaan, pieni määrä -kestää vaan pitemmän aikaa ennenkuin laukeaa. Iso määrä -laukeemus tulee aikaisemmin.

Huuhtelemalla huuhtoutuu vaan turbiini ja laatikko vaikka kuinka plutaisi,
mäntien pesiin jää glykolia, milläs niitä huuhtelee kun öljy kulkee samoista rei`istä sisään ja ulos. Ja sitäkin vain kun autolla ajetaan.
Mersussa jää vielä turbiinin lukon männänpesäänkin glykolia.

Kyllä tuota glykoli ongelmaa on vähän ollut vanhemmissakin Meseissä, ei kuitenkaan sen enempää kuin muissakaan merkeissä eli ei ollut aikaisemmin yleistä.

[jameri]

http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Japani ... 5233553893

Valoa tunnelin päässä, tosin MB on vasta nousussa, ehkä


Japanilaisten autonvalmistajien laadun ylivoima näyttää olevan vähitellen hiipumassa. Tämä käy ilmi suuren saksalaisen autonkatsastusketjun Dekran raportista. Koko tutkimuksen parhaaksi autoksi nousi BMW:n 1-sarja.

Saksalaismerkkien BMW:n, Audin ja Volkswagenin lisäksi luokkavoittajiksi nousivat VW-konserniin kuuluvat tšekkiläinen Škoda ja espanjalainen Seat.


Mielenkiintoista on havaita eräiden merkkien suuret laatuerot eri malleissa. Saman merkin tietty malli on yksi parhaita kun taas toinen malli on luokkansa heikoin. Esimerkiksi Ford Focus ja Ka, VW Golf V ja Golf Cabrio sekä Mercedes-Benz E- ja G-sarja edustavat merkkiensä laadun ääripäitä.

Juuri ilmestyneeseen Dekra 2008 -raporttiin on tehty merkittäviä muutoksia aikaisempiin verrattuna.

Vuoden 2008 raportissa paremmuusjärjestys määritellään luokittain ajokilometrien mukaan eikä enää ikäryhmittäin, kuten aikaisemmissa raporteissa.


Koska pienemmillä autoilla ajetaan vähemmän kuin isoilla, tulosten luokittelua varten on muodostettu kaksi pääryhmää. Pikkuautojen ja alemman keskiluokan autojen vähävikaisuutta vertaillaan enintään 30 000, 60 000 ja 90 000 kilometriä ajetuista autoista.

Kaikissa muissa viidessä autoluokassa (sisältäen myös kaikenkokoiset tila-autot ja katumaasturit) viattomuutta vertaillaan enintään 50 000, 100 000 ja 150 000 kilometriä ajetuista autoista.

Dekra-raportissa on kiinnitetty huomiota käytetyn auton ostajan kannalta keskeisiin katsastuksessa havaittuihin teknisiin vikoihin, jolloin automallien teknisen laadun todelliset erot saadaan selville. Omistajan huolellisuuteen liittyvien varusteiden puutteita on tässä raportissa jätetty arvioinnin ulkopuolelle, esimerkiksi ensiapulaukun tai renkaiden kunto.


BMW:n 1-sarja nousi koko tutkimuksen parhaaksi voittaen samalla enintään 30 000 km ajettujen ryhmän, jossa Škoda Octavia tuli toiseksi ja Ford Focus kolmanneksi. Ryhmän huonoimpia olivat Ford Ka, Suzuki Swift ja Seat Arosa.

Škoda Octavia, BMW:n 1-sarja ja Mazda 3 olivat parhaat 30 000–60 000 km ajettujen ryhmässä.

Heikoimpia olivat Ford Ka, Fiat Seicento ja Suzuki Swift.

Volkswagen Golf V, Audi A3 ja Toyota Corolla nappasivat kärkitilat 60 000–90 000 km ajettujen ryhmässä. Peränpitäjäksi jäivät Fiat Seicento, Renault Twingo ja Ford Ka.


Enintään 50 000 kilometriä ajettujen ryhmän kärjessä ovat Seat Altea, Audi A6 ja Hyundai Tucson.

Heikoimpia ovat Fiat Barchetta, Peugeot 406 ja Volkswagen Golf Cabrio.

Audi A8, BMW:n 7-sarja ja BMW X3 ovat 50 000–100 000 km ajettujen parhaat. Vikaherkimpiä ovat Mercedes-Benz G-sarja, Fiat Barchetta ja Renault Kangoo.

Eniten ajettujen ryhmän, 100 000–150 000 km, parhaaksi nousi BMW:n 5-sarja, kakkoseksi tuli Audi A4 ja kolmanneksi Mercedes-Benz E-sarja. Heikoimpia olivat Fiat Barchetta, Renault Kangoo ja Opel Omega.

Tilastollisen luotettavuuden takaamiseksi tietyllä mallilla on oltava vähintään tuhat katsastustapahtumaa kaikissa ajosuoriteryhmissä.

Raportti perustuu 15 miljoonaan Dekran katsastukseen vuosina 2006 ja 2007.

[Sergey]

"Eniten ajettujen ryhmän, 100 000–150 000 km, parhaaksi nousi BMW:n 5-sarja, kakkoseksi tuli Audi A4 ja kolmanneksi Mercedes-Benz E-sarja"
Kun tuo A4 on melkosen huono, niin KUINKA huono toi E-sarja sitten onkaan... tai nuo viel kehnommat.

[takkanen]

Ainakin yksi syy, miksi taksiautoista löytyy hajonneita automaattilaatikoita, on siinä, että ei osata ajaa automaattivaihteistolla. Tarkoitan tällä sitä, että suunnanvaihto tehdään liikkuvaan autoon, mitä ei saa missään nimessä tehdä automaattivaihteiston kanssa! On vissiin niin kaamee kiire (hajottaa auto). Olen ihmetellyt tätä useiden (siis ei kaikkien) taksikuskien tapaa monesti hiljaa sisälläni. Vaan eipä ole minun asia asiakkaana alkaa kyselemään, tai neuvomaan istun kyydissä ja maksan laskun. Piste.

[jopi62]

miksei sitä saa tehdä mersussa? eikös ne aatun jälkeläiset olekkaan tehneet hyvää laatikkoa? kyllä nuo ainakin muissa kestää tuon vaihdon ja teen sitä itsekin.

[timlin]

empä silti ottas omaan 6pyttyseen Eemeliin bemarin kuus pyttystä dieseliä.

[Merta]

Tuntuisi oikealta toiminnalta, että kulkusuunnan vaihtoa ei tehtäisi liikkuvaan autoon. Laatikko tuskin heti hajoaa, mutta luulisin ,että laatikon elinikä moisella käytöllä lyhenee.
Painekäyttöinen- / sähkökäyttöinen laatikko, onkohan kehitys mennyt oikeaan suuntaan? Kestääkö sähkölaatikko saman kuin vanhempi painekäyttöinen?
Mitä tarkoittaa, kun tehdään päivitys sähkötoimiseen automaattilaatikkoon?

[JariN]

Tuntuisi oikealta toiminnalta, että kulkusuunnan vaihtoa ei tehtäisi liikkuvaan autoon. Laatikko tuskin heti hajoaa, mutta luulisin ,että laatikon elinikä moisella käytöllä lyhenee.
Painekäyttöinen- / sähkökäyttöinen laatikko, onkohan kehitys mennyt oikeaan suuntaan? Kestääkö sähkölaatikko saman kuin vanhempi painekäyttöinen?
Mitä tarkoittaa, kun tehdään päivitys sähkötoimiseen automaattilaatikkoon?

Riippuu laatikon rakenteesta ja vauhdista miten rassaa. En kaikilla toosilla suosittelis tuota tekemään.

Kaikki ne sähköohjatutkin toosat öljynpaineella toimii, nyt vaan magneettiventtiilit ohjaa karoja jotka ohjailee öljyä oikeisiin paikkoihin, samoin linjapainetta ohjataan nykyisin sähköisesti.
Aikaisemmin linjapaine säädettiin kickdown -vaijerilla/vivulla tai /ja alipaineella, vaihtohetket hydraulis/mekaanisella keskipakosaatimellä, noin niinkuin vähän yksinkertaistettuna.

Nykyisin kaikkien vehkeiden laatu on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä, syynä säästöt, eli osien teettäminen mahdollisimman halvalla kiinassa, alhaiseen normikulutukseen pyrkiminen, suunnitteluinsinöörien ym. täydellinen todellisuudesta vieraantuminen.... nyt täytyy lopettaa ennenkuin todella pääsen vauhtiin.
Toimintaperiaate sinänsä ei laatikkoa tee huonoksi.
Laatikon sisukalut muuten keskimäärin lähes tuplaantuu kun tulee yksi vaihde lisää...

Siinä päivityksessä vaan päivitetään laatikon softa eli ohjelma jonka mukaan toosa toimii.

Toivottavasti valaisi edes vähän.

[Merta]

Kysyisin vielä, mikä muuttuu, kun laatikon ohjelma päivitetään? Muuttuvatko vaihtamisalueet tms?

[Merta]

Mersujen laadun alamäki alkoi näkyä väyrysten markkinoille tulon myötä,
väyrynen ruostui, samoin kuin pahimmat japsitötteröt takavuosina. Ennenkuulumatonta entiselle laatumerkille! Seuraava pohjanoteeraus oli tekele nimeltään Vito, jonka kasaus aloitettiin siestalla espanjassa (on mahdollista että tehdään vieläkin?) Ruostuminen oli vahvasti mukana alusta alkaen, vetonivelet olivat makaroonia, kansipahvi, kytkin, vaihdelaatikkomurheet.. lista oli tosi pitkä. Kestäviä vetoniveliä ei vitoon osattu tehdä ja nykyvito onkin takavetoinen. Uuden c-sarjan markkinoille tulo v. 2000 vaati jälleen 2-3 vuotta kehitystyötä kantapään kautta, laskun maksoivat auton hankkineet henkilöt. Suurinpana harmina oli ala-arvoinen jäähdyttimen kenno, jonka hajoamisen seurauksena oli mittava rahallinen menetys automaatilaatikon hajoamisen johdosta. Laatuauto-käsitettä ei siten voi pitää itsetäänselvyytenä puhuttaessa uudesta mersusta. Nähtäväksi jää, tuleeko uusi c-sarjakin markkinoille keskeneräisenä. Edellisten mallien vaikeudet eivät kylläkään hyvää lupaa,
laadullisesti vuoden 2007 mersun karvalakit olivat roimasti ylihinnoiteltuja eivätkä ne pystyneet kilpailemaan luotettavuudellaan edes halvemman hintaluokan "kansanautojen" kanssa.

[Oloffi]

Toivotaan että ylihinnoittelu johtuu siitä että saadaan lisää rahaa uuen mallin testestaamiseen ja suunnitteluun. Tuskin näinkään mutta kaikki on hauskempaa ku luulee että kaikki tehhään "oikein"

[jukka-tre]

Mersujen laadun alamäki alkoi näkyä väyrysten markkinoille tulon myötä,
väyrynen ruostui, samoin kuin pahimmat japsitötteröt takavuosina. Ennenkuulumatonta entiselle laatumerkille! Seuraava pohjanoteeraus oli tekele nimeltään Vito, jonka kasaus aloitettiin siestalla espanjassa (on mahdollista että tehdään vieläkin?) Ruostuminen oli vahvasti mukana alusta alkaen, vetonivelet olivat makaroonia, kansipahvi, kytkin, vaihdelaatikkomurheet.. lista oli tosi pitkä. Kestäviä vetoniveliä ei vitoon osattu tehdä ja nykyvito onkin takavetoinen. Uuden c-sarjan markkinoille tulo v. 2000 vaati jälleen 2-3 vuotta kehitystyötä kantapään kautta, laskun maksoivat auton hankkineet henkilöt. Suurinpana harmina oli ala-arvoinen jäähdyttimen kenno, jonka hajoamisen seurauksena oli mittava rahallinen menetys automaatilaatikon hajoamisen johdosta. Laatuauto-käsitettä ei siten voi pitää itsetäänselvyytenä puhuttaessa uudesta mersusta. Nähtäväksi jää, tuleeko uusi c-sarjakin markkinoille keskeneräisenä. Edellisten mallien vaikeudet eivät kylläkään hyvää lupaa,
laadullisesti vuoden 2007 mersun karvalakit olivat roimasti ylihinnoiteltuja eivätkä ne pystyneet kilpailemaan luotettavuudellaan edes halvemman hintaluokan "kansanautojen" kanssa.

Joo, eikä lista ainakaan parane A-mallin kaatumisten, ML-mallin ruosteitten, C-mallin ruosteitten ja 211 E-mallin vaihdelaatikko- ja jarruongelmien myötä.

Listalle mahtuu myös karsee seikkailu Chryslerin ostossa, tuhossa ja myynnissä. Lie 20 miljardia euroa tuo lasku.

Formuloissa on mainetta niitetty lähinnä hajonneitten koneitten ennätyksillä.

Ihme firma tuo, kún on vielä pystyssä ylipäätänsä. Moni olis tohon listaan jo kaatunu kokonaan.

No "siperia" opettaa. Toivotaan.

Mutta tästäkin huolimatta nykynen Väykky ei vaihdu. Parempaakaan en tiedä olevan ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia.

[Merta]

Ruostuminen taitaa olla suurimpia harmin aiheuttajia nykyisille mersuille, mallista riippumatta. Ruostuvathan ne muutkin automerkit tällä suolamäärällä, joka talvisin tielle levitetään. Tiedossa on että saksassakin suolataan teitä, mutta sieltä tuodaan kuitenkin ruosteettomia autoja suomeen, mikähän täällä suomessa mahtaa aihettaa sen, että autot ovat herkempiä ruostumaan?

[soikka]

Mitkäs ovat nuo mainitut ML mallien tyypilliset ruostuvat kohdat ? sattuneesta syystä kiinnostaa, osais pitää silmällä.

W210 osalta tuli kyllä ongelma tutuksi, ruostetta löytyi kaikista paikoista joihin täälläkin on osoitettu, kaaret,katto,ovet,etupalkki.

[Timo J]

Tiedossa on että saksassakin suolataan teitä, mutta sieltä tuodaan kuitenkin ruosteettomia autoja suomeen, mikähän täällä suomessa mahtaa aihettaa sen, että autot ovat herkempiä ruostumaan?

Olisko ajomäärällä, autojen iällä ja nastapölyllä mitään vaikutusta ?

Saksan maalla suolauskertojen määrä jää vähäiseksi (suolan määrä ei jää sillon kun käytetään), muutamaan kertaan vuodessa,kun suomessa maustetta kylvetään syyskuusta toukokuuhun...

Suomessa myös suolataan lähes kaikkia teitä, saksassa pidetään pääsääntöisesti moottoritiet "kesäkunnossa", joten suolaan ei altistu läheskään kaikkien autot.

[Merta]

Luovuttiinko joitain vuosia taaksepäin, autojen ruosteenestosta maahantuonnin yhteydessä ja uudet autot ovat nyt tehtaan suorittaman ruosteeneston varassa?
Jos näin on, eipä juurikaan tarvitse ihmetellä ruosteen vaivaamia uudehkoja autoja merkkiin katsomatta. Autonvalmistajien suorittama ruostesuojaus ei ilmeisesti riitä tänne pohjolan olosuhteisiin ja sinkittyjä koreja on vain harvalla merkillä.

[Oula]

Eli vielä kerran ko meni pää melkein sekasin noista malleista .
2000 vm E200 CDI automaatti
ostin justiin !
220tuh ajettu ja siisti kun sika pienenä .
huollettu merkkihuolloissa koko ajan .
4000 km edellisestä huollosta ja jäljistä päätellen näyttäs tuo huolto tollaiselta öljynvaihtelulta ja valohoidolta . putsarit ja polttimot ja pyyhkijät ja silleen . vararengaskin melkein tyhjä !!! joka renkaassa eri ilmanpaine . lasinpesimet heittää vettä sikinsokin .
vikalistaa
-termostatti rikki , ei nouse lämpö kuin 60
-webasto ei käynnisty ohjelmoinnilla mutta tohisee aina ajon jälkeen
-ruostetta lokasuojan reunoissa

Kait nuo voi sitten neljässätonnissa tulla !?

Onko odotettavissa tuota vaihteistoöljyn ja pakkasnesteen sekoittumista ?

[Aku P]

Onko odotettavissa tuota vaihteistoöljyn ja pakkasnesteen sekoittumista ?

Eikös se koskenut vaan Valeon tekemiä lauhduttimia; toiset on kai tehnyt Behr ja niissä ei tuota vikaa ole.