2,5d turbon roplausta

[masah]

onko 602 vakio kannentiivisteen ja 605 kannen tiivisteen välillä paksuus eroa..
moottorihiomo otti lohkosta 0,5mm pois (oli joku paha syöpymä) ja taitaa tulla männänpää sorvaus talkoot ,jos ei tiiviste sattuis olemaan vähä paksumpi

kannestakin joutuu ottaamaan pois noin 0.1-0,2mm eli etukammion nostohommatkin tiedossa joka tapauksessa

mitenkän nokan ajoitus..kun siitä on noin paljon pois taitaa ajoituskin muuttua muutaman asteen jo noin isoilla koneistuksilla

oiskos kellään omakohtaisia kokemuksia

[masah]

vielä sama ongelma on ..

eikö ois kellään om605 käytettyä kannentiivistettä irroitettuna että vois sen paksuuden mitata tai jos vaan muute on tietoa om602 ja om605 koneen tiivisteen paksuudesta

[veskola]

vielä sama ongelma on ..

eikö ois kellään om605 käytettyä kannentiivistettä irroitettuna että vois sen paksuuden mitata tai jos vaan muute on tietoa om602 ja om605 koneen tiivisteen paksuudesta

Eikös ne ole jokseenkin samanpaksuisia, tuo varmaan selviää Vehon tiskillä jollei muuten. Tämänkin "tiedon" mukaan ei pitäisi olla eroja:

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... 156#313156

Mitäs nuo kirjat sanovat paljonko kantta / lohkoa saa lähentää ilman ongelmia. Tuo kannen laskuhan nyt ei ole mikään ongelma, ja näkeehän se sitten tuleeko mäntä liian ylös.

Ainakin sen 0,6 mm kammionnostoprikan laitat.

OM601 tiivisteen paksuus käytettynä noin 1,6 mm. Uutena tuon esitteen mukaan 1,75 mm eli sitä luokkaa. OM602 ja 603 noudattavat varmaankin samaa kaavaa tuon osalta. Kannattaa kuitenkin laittaa se monivenan tiiviste, sehän lienee muutenkin parempi.

Niin ja pelkkä männän sorvaus ei välttämättä auta kun siellä on ne venttiilille jyrsityt syvennykset. Mäntä ja kansi nyt tuskin koskaan kohtaavat kun siinä on se 1,6 mm pahvin verran varaa. Pikemminkin venttiileitä voisi laittaa syvemmälle kanteen, jolloin ne eivät käy niin syvällä,... luulen.

[Mikko K]

Venttiilin upotuksessa on myös rajansa. Nostimen säätö vara ei ole suuri. Jäävät helposti kylmänä kantamaan

[masah]

tarkoitus ois myös jyrsiä ne kolot männänpäähän venttiileille ja vähän sitä pakotilaakin samalla muokata eli tehä samanlainen kuin se on vakionakin mutta vaa se about 0.5mm pois mikä sitä lohkosta on lähtenyt
ja kammioita ylös just sen jotain 0.6

minkä kokoisen venttiilin tohtis laittaa pakopuolelle että menis vielä vakio seetirenkailla vai kannattaako vaan vakio venoilla mennä, kun pako puolen virtaus vähän vaivaa että virtaako se tarpeeks..

kanavat kyllä avarran ,mutta kun tuo venttiili näyttää niin pieneltä

imupuolella varmaan paine korvaa huonon virtauksen

[petska]

imukanava ole melko suora että tuskin siinä paljoa virtaukset viilaamalla muuttuu suurin vaikutus varmaan seetirenkaiden ympäryksillä ja istukka ja venttiilin kulmilla.... mut pakopuolella paljonko varaa avartaa???...joko olet kannen teurastanut ja tutkinut??? Tuskin siitä isommasta pakovenasta haittaakaan on... Eikös ne vaan ole paksummalla varrella kun normi kisavenat ja mitä ainetta se ohjuri on jos laittaa jotkut teräs venat niin ohjurit joutuu varmaan vaihtaan...mitein vaan et kestäisiköhän joku 37 tai 38mm teräs vena jollain 7mm varrella....vai sulaako poikki pitäisi vissiin olla ainakin 8mm varrella...

vakio pakohan on varresta 8.945-8.960mm ja lautanen 34.90-35.10mm

[tuikku]

imupuolella varmaan paine korvaa huonon virtauksen

Valitettavasti ei korvaa, ei alkuunkaan.

Boonuksena ei ahdinkaan toimi kunnolla.


Juttu menee aivan päinvastoin.
Jos kaasujen virtaus on erittäin hyvä, voi ahtoja nostaa reilumminkin.
Yleensäkkin ahtoja tarvitaan paaalljon vähemmän, kuin ihmiset mieltää.
Ainoa keino saada vakiota reilusti suurempi ahdin toimimaan kunnolla on, että moottori hengittää hyvin, piste.

Jos syöttö on säädetty suunnilleen "savurajalle" koko moottorin kierroslukualueella, niin siitä toteutuneesta tehokäyrästä näkee suoraan mottoriin menevän todellisen ilman määrän.

[masah]

pointina olikin kuitenki se että kyllä ilma menee enemmän läpi kun paineella sitä laitetaan sisään oli virtaus huono tai hyvä..

kyllä mulla jonkinlanen vainu on kansien virtauksesta 10 vuotta kilpaa ajaneena ja autoja/koneita rakentaneena

mutta tietyn rajan jälkeen sen liiallinen ahtiminen ei kyllä auta sehän on selvä savuutusrajan haulla sen parhaan hengityksen/ahdon määrän saa parhaiten selville

-onkos muuten kukaan muokannu kannen palo tilaa ventiilien kohdalta että kun ventiili esim aukeaa 1mm niin virtus pääsis paremmin pyttyyn..koska ventiilithän sellaisessa syvennyksessä eli vähän kuin putkessa..

[michael]

no ei ainakaan haittaa oo sehän on melkee sama ku ois nostoo nokassa lisää sama määrä mitä saa venttiilejä tuotua pintaan

[masah]

jotakin edistystikin on tullu mun 2.5 10v kanssa

käyrä loppuu kaasun nostoon ,ei pumpun kierroksenrajoitimeen

90kw/200nm

[sata90dee]

aikas kovat tehot oot saanu vajaaventtiilisestä onneksi olkoon ei muutakun enemmän soppaa koneelle jollain konstilla

[Mika.T]

Ihan on kyllä reilusti irronnut löylyä.

ei muutakun enemmän soppaa koneelle jollain konstilla

HSD-shopista 8mm tapit.

[Harri126]

Hyvää päivää!

Ajattelin kysäistä tietävämmiltä, että onko 2,5 turbo dieselin ajoitusohjeet samanlaiset kuin on tällä foorumilla kerrottu vaparille?
Eli 13 jykk olisi passeli myös turbomoottorille?

Kiitoksia jo etukäteen.

[Mika.T]

Hyvää päivää!

Ajattelin kysäistä tietävämmiltä, että onko 2,5 turbo dieselin ajoitusohjeet samanlaiset kuin on tällä foorumilla kerrottu vaparille?
Eli 13 jykk olisi passeli myös turbomoottorille?

Kiitoksia jo etukäteen.

Kyllä. Mutta mikäli pumppu on käyny pajalla esim tappien vaihdossa niin pumppupaja osaa kertoa jos ajotusta pitää muuttaa vakiosta.

[Sami T]

HSD-shopista 8mm tapit.

mitäs noi on ?

[nevis]

onko täsä nyt otettu pumpusta kaikki mitä 7mm tapeilla irtoaa? minkä lainen teknikka muuten?

[masah]

-ei oo otettu vielä kaikkea pumpusta. ois kierroksia vielä löytyny lisääkin, jos ois vaan penkissä viittiny ajaa rajummin
,tuo oli tuollainen ensimmäinen penkitys ja 1 kunnon veto tuli .muilla suti tai muuta säätöä oli

-pakopaineet oli pilvissä ja pakoputken tukkosuus jäi häiritsemään

-saa noilla 7mm tapeilla vielä syöttöä n.20% enemmänki jos pumpun päivittää


-turbo on ns. gt37 56/62 siivet,kansi portattu ,nokassa lisää nostoa..isot venttiilit .vankemmat kiertokanget ..ja lukematon määrä näpräämistä sieltä täältä

[TDIfreak]

.Minkäs verran niitä ahtoja ja pakopaineita sitten oli? Meinaan vaan että onko ahdinta kiusattu liikaa ja voisi toimia pienemmillä paineilla paremmin...
Vaan eipähän tuo muuta kaipaa kuin hiukan alempaa heräämistä

[masah]

2,5bar ahtoja eli aika maltillisesti vielä, laitoin hiukan varaa että jos penkissä ei oikeen nouse, mutta ei ollu ongelmia (voihan se vähä mennä kartan yli)-> hyllystä löytyis holsetin 40superi..sen pitäis pysyä vielä kartalla..saa nähä mitä tässä kerkeää kesäks säätämään

pakopaineesta en osaa sanoa ku mittari loppu 2,5 bar:in..pakopaine on jo siellä kyllä about 1,7barin paineella

kanget mutkalla ku alkaa alavääntöjä hakemaan vai onko se tuo hiukan isoksi mitoitettu turbo jonka takia alavääntöstä on mersun normaalin näköinen käppyrä

mutta kun tuolla alaväännöllä liikeelle pääsee, niin sen jälkeen ei tuu katkoja vetoon enneku haluaa itse hellittää. eikä tuo reilu 1250kg kottaraispönttö paljon ees vetoja tartte että liikkuu ruokakauppaan ja takas

[Allu D.]

OT: on kyllä sen verran hyvä pelleiltään tämä yksilö että saa kottarainen vähän aikaa työstää jos mielii sisälle..

[tuikku]

kanget mutkalla ku alkaa alavääntöjä hakemaan vai onko se tuo hiukan isoksi mitoitettu turbo jonka takia alavääntöstä on mersun normaalin näköinen käppyrä

mutta kun tuolla alaväännöllä liikeelle pääsee, niin sen jälkeen ei tuu katkoja vetoon enneku haluaa itse hellittää. eikä tuo reilu 1250kg kottaraispönttö paljon ees vetoja tartte että liikkuu ruokakauppaan ja takas

Komeat on lukemat.
Respektiä täältä.


Ilmeisesti neliventtiilikannella saisi ilman virtaamaan sen verran paremmin jo alhaalta alkaen, että vääntökäyrästä tulisi hiukan nätimpi.
Nythän tuo vetoalue jää vähän kapeaksi.


Sitähän ei tule ajatelleeksi, että kun käyrät mitataan kaasu pojassa, niin sellainen ahdin, jolla on selvästi heräämisvaikeuksia silloin, ei käytännössä sitten pintakaasulla toimi ollenkaan.
Siksi VNT on paree.
Ahdin voidaan mitoittaa reilusti max tehon mukaan ja kuitenkin se saadaan heräämään käytännössä viiveettä.


Piirtelimpä tuohon päälle käyrää omasta autostani.
Käytännössä vääntöä on hyvin käytössä koko ajan niillä kierroksilla, millä kaikki ajelukin tosiasiassa suoritetaan, eli 1500-4500rpm.
5200rpm kohdalla syöttö on sitten 0.
Moottori on 200cdi, eli pienempi.
Tehoakin huomattavasti vähemmän.
Vääntöjä on mullakin ohjelmallisesti, sekä ahtimen säädöllä säädetty melkeimpä matalimpaan mahdolliseen.
Kuitenkin, tehokkaampi moottori onkin vääntävämpi/tehokkaampi vasta +4000rpm jälkeen...




Mulle on selvää, että edelleenkin jatkan linjalla cdi-vnt-kaksoismassavauhtipyörä.
Kilvanajossahan tällä ei välttämättä pärjää, mutta luulempa, että kestän sen.

[masah]

tuossa tuikulla varmaanki tuo punainen on vääntö ja sininen teho käppyrä..on muuten aikalailla tuo tehokäyrä yläkierroksilla malliltaan hyvinpaljon samanlainen kuin minulla eli kokoajan nouseva ..monella oon huomanu että teho piikki on vieläkin terävämpi mitä tuossa minun käyrässä

jos turbon kokoa pienentäis vääntöjä sain paljon alemmaks..samalla huipputehoa laskien

mutta vnt on asia erikseen siinä on pieni ja iso turbo samassa..vnt kunnolliseen ohjaukseen vaan ei näin ammattikoulu pohjalta oikeen oo mahdollisuuksia

otetaan myös huomioon että tuo on ensimmäinen testi vasta..nythän vasta kehitys työtä voi tehdä kun jotain lukemia on saatu ja teho on nousut vakiosta eli suunta on oikea

kyllä tuo cdi yms itelläkin on haaveena joskus tulevaisuudessa..ensin pitää opetella moottoritekniikan perusasiat näillä vanhoilla vehkeillä joihin on varaa

[VieläBMW]

pakoputken tukkosuus jäi häiritsemään

Minkäkokoista ränniä siellä kulkee? Ja minkälaiset vaimentimet?

[masah]

4" ja jakaantuu takasillankohdalla 2kpl 2,5" ,2kpl simonsin läpivirtaavalla vaimentimella ,ois tuo pitäny tehä läpi asti sillä 4" ois ollu väleämpi..

http://i58.photobucket.com/albums/g253/ ... oputki.jpg

rakentelu vaiheessa ahdot tippui noin 0,2 bar kun loppuosan laitoin paikalleen..ääni vaan oli nii hiljainen että se miellytti korvaa

[tuikku]

.
Joo, hirmuiset tehothan tuossa on kaksiventtiilisestä saatu.
Yli 80hv/syl.
Kaiken täytyy kyllä pelata hyvin yhteen.
Ei mahda tästä minun moottoristani tuollaisia tehoja koskaan lähtäkkään.

Heräämisen helpotukseen voisi yrittää vaikuttaa pakosarjan läppäsysteemillä.
Vaikuttaa vielä paremmin, jos ahdin on jaetulla pakopesällä.
Ei kuitenkaan häiritse virtausta korkeammilla paineilla.
Siinä siis pakokaasujen tuloreittiä supistetaan pienillä ahtopaineilla ahtimen heräämisvaiheessa.
Tällä saadaan (pako)kaasujen virtausnopeutta nostettua ja painetta lisättyä pakosiipeen.
Pyhän savun puolella aiheesta on parissakin topiikissa juteltu.
Ei aiheuta paljoa kustannuksia, kun sen kuitenkin joutuu itse rakentamaan.

[masah]

tuikku:->
..aika pitkällä on suunnitelmat jo läppäsysteemille pitäis vaa nostaa tuo pakosarja pois paikaltaan niin pääsis työstämään

uskon että tuossa minulla kohtalaiset virtaukset kannesta löytyy jo ..mutta kohta kun saadaan moniventtiilin virtaustiedot niin pääsee vertailemaan(paljonko monivena vakio virtaa paremmin kuin portattu kapeakantinen)