touhottaja kirjoitti:sama täällä jos on nuoremmasta kuin -86
380 on aina pre-facelift kyllähän touho sen tietää. Mulle kelpaa kumpi vaan, joko faceliftin tai pre-faceliftin murikka. Molemmille löytyy käyttötarkoitus.
Seuraavat 200 km takana laitteella ja käsittämätöntä miten se nielee kesäpyörillä kuopat ja epätaisuudet huomaamatta. Syynä/kiitoksena ehkä orggisjousitus. Ohjautuvuus hieman häviää sportline satalankulle, mutta muuten kyydin ylväys hämmästyttää, positiivisesti.
Käsijarrujen tsekkaus tuli vapaapäivän myötä ajankohtaiseksi.
Tosimiehen jarruremontin elementit:
- varaa hommaan päivä, jolloin on rankkasade, ukkosmyrsky, tai vähintään -25 asteen pakkanen tms.
- suorita remppa ulkona
- paikkana pitää olla kohta pihapiiristä, jossa mahdollinen valuva vesi muodostaa lammikon
- työkaluina on kkk (kulli, kynnet ja kirves)
- tarvittavista osista pitää hankkia ennnakolta max kolmasosa
- käyttis pitää jättää työmaalle, minimissään 50km päähän.
- autolla pitäisi päästä sovittuun reissuun saman päivän aikana
- ei asennusnestettä saatavilla remontin aikana
- puhelin pitää olla kuulolla, joka prkl soi 15 min välein
- ei saa syödä, ennen kuin hommeli on valmis
- kun loppujen lopuksi kaikki on kasassa, pitää koeajolla kuulua oikealta takaa, miten pyörän pultit ottavat kiinni todennäköisesti käsijarrukengän kiinnitysjouseen, joka kenottaa väärässä asennossa.
- ota edellämainittujen toimenpiteiden aikana nauttimatta jääneet asennusnesteet ja aloita aamulla uudestaan.
Siis remontti.
- kojelaudan puhaltimen ja ilmansuuntauspotikan polttimot
- etuovien kahvat tuli vaihdettua päittäin, koska kuskin oven lukon välitanko oli lukkoon hölskä ja ei sulkenut ovea. W126:n kahvassa on näköjään kaksi kiinnitysruuvia, toinen ovipielessä ja toiseen pääsee käsiksi poistamalla ensin oviverhoilun oven rungossa olevasta reiästä.
- kuskin oven aukaisuklipare, vanhan runko ja klipareen reikä olivat kulahtaneet.
olisko se tuolla se ruuvi missä meisseli
tuollai se sitten repsahtaa kun se on irti, kannattaa käyttää lukossa avvainta kun irrottaa kahvaa ovesta taikka laittaa sitä paikalleen
Jep, juuripa siellä on ristipääruuvi, samaa kokoa kuin oven ulkoreunassa olevan peitelevyn alla. Ja avaimella pitää mallata lukon välitangon asento niin, että se irtoaa vastakappaleesta kahvaa irroitettaessa.
Takaisin laitossa pitää sormella ohjata välitanko sivusuunnassa kohdalleen, samalla kun avainta pyörittämällä saa sen osumaan vastakappaleen koloon.
Yllättävän aikaavievää on saada W126:n oviverhoilut siististi ja ehjänä paikalleen.
Vielä tuli ropattua:
- ovien ja luukkujen lukkojen ja saranoiden rasvaus ja nokkapellin avausvivun vaijerin säätö
- tavaratilan pohjassa olevien vedenpoistotuttien uusiminen
- muutama ehjä muovipidike sinne sun tänne
- tyhjäkäyntimoottorin putsaus. On M103:ssa paljon helpommassa paikassa, kuin M102:ssa. Nyt on tyhjäkäynti tasainen 750rpm
- takaluukun valokytkimen uusinta
- eteen 1:n jousikumit ja nelipyöräsuuntaus
Löysin nettivaraosasta uudet Girlingin etuiskarit, kaasu sellaiset hintaan 90 ekua pari. Pitänee vaihtaa kun ehtii, koska vasen hieman kolisee ja kummatkin tuntuvat hieman kulahtaneilta.
Milläs perkuleen torxilla etuiskunvaimentimet ovat alapäästä kiinni?
maukkarinen kirjoitti:Löysin nettivaraosasta uudet Girlingin etuiskarit, kaasu sellaiset hintaan 90 ekua pari. Pitänee vaihtaa kun ehtii, koska vasen hieman kolisee ja kummatkin tuntuvat hieman kulahtaneilta.
Vai että kirlingin pumput...hööh...
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.
ei ne ruuvit ole mittään torkseja vaan ihan tavallinen 12 kulumanen avvain siihen soppii ja tais olla vielä kooltaan 10mm lenkki avvain
kunnon uusien iskareiden mukana tullee uudet ruuvit
No sitten taitaa kyseessä olla ihka alkuperäiset iskunvaimentimet. Pulttien kannat on sen verran syöpyneet, että vaikuttivat lähinnä torxeilta.
Ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin hitsata uudet mutterit päälle.
maukkarinen kirjoitti:No sitten taitaa kyseessä olla ihka alkuperäiset iskunvaimentimet. Pulttien kannat on sen verran syöpyneet, että vaikuttivat lähinnä torxeilta.
Ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin hitsata uudet mutterit päälle.
no siltähän ne näyttääkin mutta laitappa siihen lenkki päälle ja väännä sittenpähän näät miten lähtee vai muljahtaako
tavalliset lenkki avaimethan ovat 12 kulmaisia
Teräsharjalla ja cleanerilla putsailun jälkeen kokeilin 6- ja 12 kulmaisella hylsyllä sovitusta ja kiertämistä, jonka jälkeen päädyin epäilemään torxikantaa visuaalisen tarkastelun perusteella.
No niin, nyt on peräöljyt vaihdettu MB:n ASD-perään sopivaan osanumerolla A001989170310 olevaan universal-nimikkeellä myytävään. Täyttömäärä 1,2 litraa auto vaaterissa täyttöaukon tasalle.
Perässä ollut hienoinen ääni pintakaasulla 60 km/h paikkeilla hävisi.
Hassunhauska projekti maassa auton alla maaten 50ml:n lääkeruiskulla.
Peräölppiä vaihtaessa huomasin , että takalokarin sisältä puuttuu muoviläpyskät, jotka estävät ravan lentämisen pyörästä puskurin ja korin väliin. Takapaksin sivuilla olevat kotelot ovat kuitenkin ehjät, kiitos runsaan alustamassan.
Moottori tihkuttaa öljyä virranjakajan tienoilta, vissitenkin jakopään kotelon välistä. Lähinnä kosmeettista, mutta pitänee laittaa kuntoon.
Motonetistä löytyi Hengst:in polttoainesuodatin hintaan 19€. Liittimet olivat jurkoontuneet kiinni, joten tilaukseen meni suodattimelta pa-linjaan menevä letku.
Toinen liitin on omanlaisensa jota ei hydrauliikkaliikkeistä löytynyt, joten letku "Vehon" kautta 58€. Pantojen ruostuneiden ruuvien kanssa sai tapella melkoisesti ja bensiinin pehmittävä vaikutus asfalttiin tuki kokeiltua. Ja samalla pehmenneen pien tartuntakyky takahiuksiin.
Sulakerasiasta tuli ajankuluksi puhdistettua liittimet teräsvillalla ja vaihdettua kaikki hapettuneet sulakkeet uusiin. Inspiraation putsausoperaatioon aiheutti toimintansa lopettaneet vilkut, jotka sulaketta pyöräyttämällä alkoivat toimia.
Paikallisella "Veholla" tilattua polttoaineletkua noudettaessa hinta olikin 39€.
Perään laitoin öljyjen vaihdon jälkeen alkuhuuman haihduttua ja hienoisen ääntelyn kantauduttua korviin ASD-perän lisäaineen. Yllättävän paljon häiritsee lähes huomaamaton lisä-ääni.
Takana 2000 nautinnollista kilometriä. Alunperin suunnitelluista huolloista jäljellä enää jarrunesteiden ja ilmausruuvien vaihto ja vaihdelaatikkoölppien sekä suodattimen vaihto.
Takapuskuri pitää käyttää pois ja putsata kurat puskurin ja korin välistä, jonka jälkeen on hyvä asentaa puuttuvat läpyskät puskurin ja korin väliin.
Virranjakajan kansi ja pyörijä eivät kaipaa vaihtoa, koska kone toimii hyvin.
Polttoaineen kulutus on ollut yllättävän pieni, keskiarvona alle 10l/100km.
Kaasu pohjassa kiihdytettäessä kone kiertää yllättävän ylös, kierroksilla 260 on yllättävän pirteä massaansa nähden.
Nostajien, keinuvipujen, ja lievän öljyn tihkumisen virranjakajan alta laittaminen jää syksyyn ja ässän talviunien aikaan. Penkinlämmittimien vastuksia voisi ajankuluksi tutkia lisää.
PRKL. Ässä sai perjantaina pientä venttiilin nousun testausta aamuisella työmatkalla ja töistä kotiin palattua täristi aivan v*****i valitsin d-asennossa liikennevaloissa.
Hetken epäilin turbiini- tai laatikkovikaa. Vuosia sitten silloisen Chevyn laatikosta levahti turbiini ja oireet olivat samankaltaiset.
Kuitenkin laatikko vaihtoi aivan ok ja vetokin oli kohdallaan, joten epäilin moottorin kumityynyn tulleen tiensä päähän.
Sain hätään Mersuporista uudet tyynyt ja vappuaaton grillauksen lomassa vaihtamaan. Paikoillaan olevat tyynyt olivatkin ok, mutta oikean puoleisen kolmesta kiinnityspultista toinen 6mm kuusiokolo, jolla tyyny kiinnittyy runkoon oli tippunut maantielle ja 8mm pultti, jolla tyyny kiinnittyy koneen korvakkeeseen oli irronnut, mutta tallessa.
Jumanperkele. Moottori on siirtynyt sentin verran eteenpäin, joten kotipihassa kahden hallinosturin avulla on huomenna luvassa pienoiset ähellykset, jotta koneen saa oikeaan asentoon, jotta moottorinkorvakkeen saa oikeaan kohtaan tyynyyn nähden.
Niin ja kikkinappi pohjassa ässän kierroslukumittari nousee hieman yli 7000 ennen vaihtoa. Näköjään kierrosluvun rajoitin määrää vaihtohetken.
Mitään niskoja hetkauttavaa ei 2,6 litraisella saa kaasulla aikaan, mutta odotuksiin nähden kohtuu pirteä kierroksilla vauhdissa, paikaltaan lähtö on kylläkin melko tahmaista.
maukkarinen kirjoitti:Niin ja kikkinappi pohjassa ässän kierroslukumittari nousee hieman yli 7000 ennen vaihtoa. Näköjään kierrosluvun rajoitin määrää vaihtohetken.
Rankaisin useasti 2.8 twincamia koska se pata heräsi eloon vasta >4000 rpm . Juu se rajoittaja on varmaankin samassa astuksessa kuin automaatin keskipakosäädin eli governor eli kuvernööri. Jos otat alipainemodulaattorin letkun irti niin laatikko vaihtaa isommalle vasta kun kierrokset on tapissa. Minulla oli letku irti W126:ssa aikoinaan ja totesin asian käytännössä kun ykkösellä ajoin kiekat tappiin niin löytyihän se kakkonenkin sieltä . Sitä ennen olin jo vaihtanut moduilaattoriboksin (alipainekellon) ja purkanut kuvernöörin irti .
Vartimailin testipäivillä otin 350cid Impalasta juurikin tuon letkun irti koska kaasu piti olla pohjasssa joka tapauksessa koko stripin ajan. Tämähän oli siis vaan varmuuden maksomointia jotta laatikolle saa tasan tarkaan nolla-alipaineen viestin .
maukkarinen kirjoitti:Peräölppiä vaihtaessa huomasin , että takalokarin sisältä puuttuu muoviläpyskät, jotka estävät ravan lentämisen pyörästä puskurin ja korin väliin. Takapaksin sivuilla olevat kotelot ovat kuitenkin ehjät, kiitos runsaan alustamassan.
Noitten muovisuojien puuttumisen takia moni W126:n on hapantunut takapaksin sivukaukaloissa olevien ilmanvaihtokanavien reunamilta. Omassakin aikoinaan juuri siltä puolelta, mistä muovikäikäle puuttui. Ei ole kovin suuri sijoitus siihen nähden, mikä on hyöty. Jotain parikympin luokkaa.
Exät: 220b -64 (W111); 230B -69 (W114); 200B Aut. -83 (W123); 190E 2.0 -89 (W201); E300 Turbodiesel -97 (S210); E 200D -94 (W124); 300SEA -89 (W126) ja Vespa SS 180cc -67 sekä nykyiset: 250 S -66 (W108); 300 TDT -92 (S124) ja C 220 CDI T Avantgarde -08 (S204).
Johto(tähti)ajatus: "Sydämellä on syynsä, joita järki ei tunne" (Blaise Pascal)
Joo, tinkaamatta takapuskurin ja rungon väliset läpyskät ovat "Veholla" 27€/kpl.
Moottorin oikean tukikumin vaihto kävi näppärästi kahden hallitunkin, alumiinikangen ja vappuisen tuttavani Jimin, Jim Beamin kanssa.
Sopivalla vanerin kappaleella on helppo nostaa öljypohjasta, kun asettelee hallitunkin ja välikappaleen niin, että paino kohdistuu öljypohjan joko etu- tai takapään ja vaihdettavan puolen sivuseinän kannatukselle.
Vasemman eli kuskin puoleinen ja vaihdelaatikon kannatinkumi ovat seuraavana listalla. MB Porin myymä Febin valmistama kumi toimii oivasti. Ei tärinöitä. Haulla löytyy melkoisesti eri vaihtoehtoja moottorikoon ja varustelun suhteen, mutta epäilen onko valinta kuitenkaan niin pedanttia.
Ex-harrastuksen mopoilun jäänteenä vahamaiselle ketjuspraylle löytyi uusiokäyttöä asennettujen pulttien ja muiden osien suojaamiseen. Ketjuvahahan ei vahingoita kumiosia, joten se sopii moneen paikkaan.