
Näinhän sitä tuli kirjoteltua tuolla autolöytöjä kotimaasta- topicissa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kuumetta pukkas niin pahasti ettei hyvin nukuttu yökään auttanu. Eilen keskiviikkona 16.3. lähettiin sitten kaverin kanssa täältä Pohjois-Karjalan perukoilta kohti korkeen elintason Helsinkiä ja Tuusulan trokareiden huijattavaks. Maanantaina soittelin myyjälle, mutta jo puhelimessa kävi selväks ettei siitä ukosta jää päiväsaikaankaan varjoa pihamaalle niin ei oikein puheisiin ollut luottamista.
Aamulla kuuden kieppeitä lähdettiin Cecilialla kurvailemaan etelän suuntaan ja puolen päivän kieppeissä oltiin tuolla Auto-Sevenin pihamaalla ihailemassa Mersua. Meinas kyllä ihan kyynel tulla poskelle, niin hieno satalankku oli vastassa! Kierreltiin aikansa ja potkittiin rengasta, kyseltiin myyjältä kaikenlaista, mutta niljakas se oli ku kevät matikka niin eipä siitä paljon ollu apua. Pyysin sitten avaimet että saatas johtotähti tulille ja koeajolle.
Nätisti pärähti bensakone käyntiin, uus akku potkii hyvin virtaa startille. Käyntiääni oli todella siisti, niinkun auton sisustakin. Vielä konepelti auki ja yritin kuunnella josko kuuluis jotain ylimääräistä, eikä mitään! Ihan ku kevättuuli ois vaan suhissu. Eiku valtaistuimelle istumaan ja napakka ote ruorista, vaihdekeppi Deelle ja kevyesti kaasua. Koeajolenkki ei alkuun tuottanu mitään ihmetystä, ihan yhtä hienolta ja hyvältä tuntu kyyti mitä ulkokuori anto ymmärtääkin. Mutta jossain välissä kone tuntu vähän nykivän. Liikkeen pihaan takasin kaartaessa Mese sitten köhi ja sammua tupsahti keskelle risteystä! Uudelleen avaimesta käyntiin ja tyhjäkäynti oli vähän ontuvaa, mutta tasottu nopeasti. Ajattelin tuon johtuvan pitkästä myyntiajasta, vanhuksille ku tuppaa tulemaan kaikenlaista kramppia paikallaan olosta. Pihalla sitten jututin vielä jobbaria, tingin kauppahinnasta löysät pois ja paiskattiin kädet yhteen neuvotteluiden päätteeks. Olin onnesta soikeena ja liian paljon köyhempi laskettuani kauppahinnan myyjän kouraan, mutta minkäs teet, pakkohan noin nätti yksilö oli saada mukaansa!
Kotia päin ajellessa ei aluks ilmenny mitään erikoista, todella tasasta ja hiljasta kyytiä. Automaatti vaihtaa niin nätisti ku vanha mersun automaatti vaan voi vaihtaa. Kone antaa todella positiivisen kuvan itestään, vääntävä , hiljanen ja Suomalaiselle motarille tarpeeksi tehokas. Lahden kohilla pysähdyttiin Renkonmäen ABCeelle ja mersu ikävä kyllä alotti virkayskänsä, siinä se köhi aikansa kunnes taas virkosi. Loppu matkalla ei mitään erikoista, illalla kotiin päästyä mittariin oli kelattu 550 kilsaa lisää ja auto toimi ku kaunein unelma. Pitkän tovin vielä pimeessä kiertelin auton ympärillä ja ihastelin tasasta käyntiä, diesel mersuihin tottuneelle tämän auton käyntiääni on pelkkää kaunista hiljaisuutta.
Tänään mersu ei sitten enää olekaan ku haamu eilisestä. Tyhjäkäynti humppaa 500-2000 väliä, yskii ja köhii ja saattaa sammua. Aika voimakas bensan käry pääsee ilmoille kun tuo oire alkaa. Risteykseen ajaessa auto sammuu, mutta lähtee heti avaimesta normaalisti käyntiin. Käyntihäiriö on ajoittaista, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti toistuvaa. Mitä pahaa joku on tälle kaunottarelle tehny että se näin piruilee?

Huh, siinähän sitä tekstiä jo tulikin melkosesti. Yritin äsken lukea vin-dekooderilla varustetietoja, mutta sivusto ilmoitti ettei palvelu ole käytettävissä. Onko vika minussa vai onko se venäläisivuston lukija todella jostain syystä hetkellisesti poissa käytöstä? Ite otan kuvia autosta kunhan saan kameraan virtaa ja muutenkin kokemuksia kyseisestä autosta ajattelin tänne kirjotella. Etenkin tosta käyntihäiriöstä, kun sitä alan selvittelemään missä vika piileekään. Loppuun pitää vielä lisätä, että satalankku tarjos paluumatkalla mukavamman kyydin ku toi C 220 cdi avantgarde!

EDIT: yritin korjata ton nettiauton linkin oikeeks