722.6 KUB vaihto turha? Paineet kuntoon...

[jvk210cdi]

.
... Niin, sinähän et ole korjannutkaan vielä sitä varsinaista vikaa, "epäonnistunutta, tai epäloogista" vaihtotapahtumaa.
Sinä olet asentanut nyt sinne "shiftkitin", mikä on hieno juttu sekin - antaa lisää mahdollisuuksia todellisille mekaanisille vaurioille.

Ne hydrauliyksikön venttiilit tiettyjen vaihteiden kohdilla toimii edelleen "väärin".
Edellinen vaihde päästetään varmaankin irti liian aikaisin, ennenkuin uusi vaihde on luotettavasti kykeytynyt.
Koska ohjelma ei muutu - jää jäljelle mekaanissa osissa tapahtunut muutos, rikkoontuminen, tai kuluminen.
Siihen ei siis vaikuta rasitustilanne vaihdon yhteydessä.

Jep. Sitä en ole ratkaissut (vaihdon ylimenoa), että hitusen hurahtaa. olen saanut sitä valtavasti paranettua.
Minkäs teet, kun on "kulunut".
Tällä hetkellä kuitenkaan ei ole niin kulunut, että olisi "se" syy.

Kytkentäpaine nousee aluksi voimakkaasti, jolloin vapauttaa "poistuvan" vaihteen Overlap-venttiilillä. Modulointipaine ei ehdi (tai nostaa järjestelmäpaineen yleisesti liian korkeaksi) jarruttaa ylimenoa, jolloin "hurahtaa"

En vaan millään jaksaisi uskoa ohjelmassa olevan vikaa (jääräpäisyyttäni?), koska Faceliftissä on viimeinen sinne sopiva softa.

Onko se sitten ainoa vaihtoehto, että "softa" rukataa toimivaksi?

Se että kytkentä- ja modulointi paineet eivät mee niin kuin tehdas on ne suunnitellut... Miten kytkentä- ja mod. solkkujen kuluneisuus? eivät ohjaa riittävän tarkasti, vaikka ohjelma niin käskisikin?

Niin ja nyt puhun sellaisesta "hurahtamisesta" mitä ei taida muu kuljettaja ees huomata... On niin pienestä enää kiinni.

Täysin kuumana toimii virheettömästi.
Puhdas harrastus tää 722.6 ei ammatti.

Laatikko sisältä rakennettu uusiksi, että sieltä voin 99.8% poissukea mahd. vian.

[tuikku]

.
Elä vääntele niitä minun kirjoituksiani toisiksi.
Lueahan ensin tarkkaan, mitä kirjoitin.
Kyllä se toimivana on tehtaalta lähtenyt, ei sitä varsinaista toimintaa tarvi sieltä miksikään muuttaa.
Jos ei toimi, täytyy löytyä selvä mekaaninen syy, miksi ei toimi.
Paineen nosto alkuperäisestä ei varsinaisesti korjaa mitään, ehken se saa tietyt osat taas toimimaan enemmän vakion kaltaisesti, muttei se korjaa mitään, eikä se ole kummallisen vaihtamisen syy.
Jos haluat, että vaihdot toimii vakion kaltaisesti, täytyy kaikkien osien toimia valmistajan suunnittelemissa spekseissä.
Sinä olet "virittänyt" vaihteistoa, mikä on hieno juttu sekin, muttet vielä varsinaisesti "korjannut".
Jotta pääsisit todella nauttimaan virittämisen eduista, täytyisi kaikki osat ensin saada toimimaan vähintään vakion kaltaisesti.
Periaate on aivan sama, kuin moottorienkin osalta.

[jvk210cdi]

.
Elä vääntele niitä minun kirjoituksiani toisiksi.
Lueahan ensin tarkkaan, mitä kirjoitin.
Kyllä se toimivana on tehtaalta lähtenyt, ei sitä varsinaista toimintaa tarvi sieltä miksikään muuttaa.
Jos ei toimi, täytyy löytyä selvä mekaaninen syy, miksi ei toimi.
Paineen nosto alkuperäisestä ei varsinaisesti korjaa mitään, ehken se saa tietyt osat taas toimimaan enemmän vakion kaltaisesti, muttei se korjaa mitään, eikä se ole kummallisen vaihtamisen syy.
Jos haluat, että vaihdot toimii vakion kaltaisesti, täytyy kaikkien osien toimia valmistajan suunnittelemissa spekseissä.
Sinä olet "virittänyt" vaihteistoa, mikä on hieno juttu sekin, muttet vielä varsinaisesti "korjannut".
Jotta pääsisit todella nauttimaan virittämisen eduista, täytyisi kaikki osat ensin saada toimimaan vähintään vakion kaltaisesti.
Periaate on aivan sama, kuin moottorienkin osalta.

Anteeksi, jos ymmärsit väärin. Otin osan tekstistäsi en muuttanut sitä.
Ja sovussa ja hyvässä hengessä tätä täällä pähkäilen.
Se miksi jousen vaihtaminen on päällimäiseksi tullut:
(vielä kerran) HY:n sisällä oleva dumppi ei lähde ees liikkeelle sillä paineella, joka ko. jousi rajoitti? Miksi se sinne sitten on suunniteltu. Monet 722.6 laatikon kirjat väittävät käskypaineen olevan 50-55psi.
Sitä se siellä oleva jousi ei tee. Älä kysy miksi.
Lähdin vain purkaamaan laatikkoni käytösongelmaa, ja havaitsin, että siellä on jousi, mikä ei tee sellaista painetta mitä kirjat väittävät.
ajattelin kokeilla laittaa sinne "muka" oikea jousi, ja tuntui parantuvan.
Siksi täällä Foorumilla näistä asiaoista kirjoittelen, jotta "hölmöt" ideat saisi muiden harrastajien ja ammattilaisetn kanssa pähkäillä.

Minulla ei ole mitään hampaankolossa, ja naama hymyssä näitä kirjoittelen
Tosin pahoittelen, jos ymmärsit kirjoituksiani uhkaaviksi ja pahoitit mielesi. Ei ollut mitenkään tarkoitus.

[jvk210cdi]

.
... Niin, sinähän et ole korjannutkaan vielä sitä varsinaista vikaa, "epäonnistunutta, tai epäloogista" vaihtotapahtumaa.
Sinä olet asentanut nyt sinne "shiftkitin", mikä on hieno juttu sekin - antaa lisää mahdollisuuksia todellisille mekaanisille vaurioille.

Ne hydrauliyksikön venttiilit tiettyjen vaihteiden kohdilla toimii edelleen "väärin".
Edellinen vaihde päästetään varmaankin irti liian aikaisin, ennenkuin uusi vaihde on luotettavasti kykeytynyt.
Koska ohjelma ei muutu - jää jäljelle mekaanissa osissa tapahtunut muutos, rikkoontuminen, tai kuluminen.
Siihen ei siis vaikuta rasitustilanne vaihdon yhteydessä.
Pikemminkin päinvastoin, pienellä kaasulla, pienillä paineilla, vaihtotilanne luonnollisella tavalla muutenkin venyy ja jokin epänormaali ohivuoto ja sen vaikutus on prosentuaalisesti paljon suurempi.
Luulisin, että jotenkin näin.

Lueskelin tämän uudestaan, kun kuittasit väärinymmärrystäni...
Niin kun "shiftkittiä" kun tarkoitit...
Niin olenko ymmärtänyt väärin...
Käskypaine (jota nyt korjasin) liikuttaa commandvalveja jokaisessa vaihderyhmässä, joka sitten aikaansaavat vaihdetapahtumaketjun alun (jota en nyt lähde purkamaan) ja sama paine menee myös KUB solenoidin läpi ohjaten TCC venttiiliä. Tuo sama käskypaine kulkee Dumppille (vähän niin kuin painepankki tai öljyn paineen "iskari")
Eli paine liikuttaa luistiventtiilejä jotka siirtävät "suurempia" paineita kytkimien taakse jne.
Ko. paine tarvitsee ainoastaan painaa luistien palautusjousia kasaa (ei siis suurta työtä).
Samainen paine joutuu TCC luistin takana tekemään kuitenkin sekä palautusjousen (ei kovin voimakas) vastaisen työn sekä sen lisäksi TCC luistin kapeammassa päässä olevaa turbiinin lukolle menevää painetta vastaan (kun lukon paine aktivoituneena). Turbiinin lukon paine ei "otsapinta-alana" ole kuitenkaan kovin suuri, mutta kuitenkin muuttuva voima TCC luistin jousen apuna. Ilmeisest juuri tätä voimaa vastaa palautettu paine osaa toimia paremmin.

Nyt tuleekin se kysymys, jota olen ihmetellyt:
Kun KUB venttiilin vaihto auttaa huomattavasti, niin sen syy on varmasti kuluminen.
Miksei kulumisen johdosta joudu vaihtamaan muita solenoideja yhtä usein?
KUB toimii tietysti huomattavasti pienemmällä paineella, kuin esin mod. tai kytkentä solkut.
Eli kun paine nousee... ohivuotojen virhe pienenee (eikö).
Koko ajatusjupakan alku oli juuri se, että KUB toimii vähän niin kuin toimintansa rajoilla ja siksi sen vaihto uuteen auttaa.
Enhän ole päätelmissä kauhean hukassa. Kai?

Kuten jo aiemmin mainitsin, että kirjoista ja *:sta saadun tiedon mukaa tuo käskypaine on 50-55psi eli noin 3,5-3,8bar.
Kun nyt tuon alkuperäisen jousen testasi, niin se ei toteuttanut lähellekkään 3,5bar painetta? (siis ei edes valmistajan minimiä)

Kun nyt olen palauttanut paineen lähemmäksi alkuperäistä, niin TCU joutuu varmasti korjaamaan avautumisaikoja. En kyllä ymmärrä mitä muuta paineen nousu rasittaisi, kuin itse solkkuja. Ja paineenhan palautin ohjearvojen sisäpuolelle en niiden yli.

Olen joo varma, että ko. jousi ei "hurahtamista" korjaa, mutta se antaa KUB solkulle suotuisammat olosuhteet toimia.
Toivottavasti "hurahtamiselle" löytyy joskus vastaus, miten sitä korjata.

Vastasin enimmäkseen Tikkun ylempään sarakkeeseen.

Alempaan sen verran, että joo vaihtaa olemattoman vähän hurahtaen ja taatusti on hiukan kulunut.
En kuitenkaan usko, että ko. korjauksilla laatikko "tuhoutumassa" ole.
Ei luista ollenkaan, ja korjaus arvot mm. K3 on 7...
Laatikon sisällä on kaikki kulunut vaihdettu uuteen tai sitä vastaavaan.

Toivottavasti kukaan ei nyt pahoita mieltään tästä tekstistä.

[tuikku]

.
Varmaan tiedät vaihteiston toiminnasta huomattavasti enemmän, kuin minä.
Minun tietämyseni aiheesta ei perustu siihen, että olisin purkanut ja kasannut niitä, vaan ihan siihen, että olen yrittänyt selvittää toimintaperiaatetta itselleni ja testerillä seurannut toimintaa.

KYB-venttiilin ja muiden vaihtamiseen liittyvien venttiileiden toiminnallinen periaate eroaa mielestäni ratkaisevasti toisistaan.
KYB-venttiili sijaitsee toiminnallisesti turbiinin jäljessä.
Se on "ohivuotoventtiili".
Mitä enemmän se sallii ohivuotoa, sen pienempänä pysyy paine turbiinissa ja se löysempi se on pitämään.
Mitä enemmän ohjelmasta venttiiliä kiritään, sen vähemmäksi luisto muuttuu ja kun turbiini "lukittuu", venttiili on täysin kiinni.
KYB-venttiilin toiminta periaatteellisesti muistuttaa mielestäni esim. railpaineventtiilin toimintaa.
Mitattavan paineen määrä riippuu siis mitä suurimmalta osin rasitustilanteesta, sekä mittauspaikasta, samoin säätö.

Vaihdetta vaihtavat venttiilit mielestäni avaa haluttua vaihdetta varten oikeat öljynkulkureitit.
Tässä on selvä toiminnallinen ero.
Venttiilit liikkuu nopeammin, tai hitaammin, riippuen kulloisestakin tilanteesta, tai tarpeesta.
Venttiilien liike toisiinsa nähden on myös tärkeää, jotta vaihtotapahtuma menisi oikein, myös linjapaineella on tähän merkitystä, muttei laatikon ohjelma näissä osaa sitä ottaa huomioon, kun sille ei ole anturiakaan.
Kun oikea öljynkulkureitti on kokonaan avautunut ja täysi linjapaine täyttää kanavat ja mitään liian suuria, asiaan vaikuttavia vuotoja ei ole, säätelee kytkeytymispainetta varmaan oma kuula-jousisysteeminsä, siis sitä painetta, jolla "vaihdetta pidetään päällä".
Jos kaikki asiaan vaikuttavat tiivistykset, tahi muut asiat eivät olekkaan kunnossa, ei vaihteen päällä pitävä paine pääse sille tasolle, jolla sen pitäisi olla ja johon se pitäisi rajoittaa.
Paineen nosto auttaa tässä tilanteessa, se on selvää, painettaa alkaa menemään "loppuunkin asti" riittävä määrä, jotta vaihtapahtuman aikainen kytkeytyminen ja lopullinen tarttuminen tapahtuisi säädetyssä järjestyksessä.

Jotta siis paineen muutoksista saataisiin jotain oikeaa hyötyä, pitää koneisto kaikilta osin saada tilkittyä siten, että toiminta on koko ajan vähintään vakion tasolla.
Jos painetta on korjattu ja toiminnassa on pienintäkään sanottavaa, on jossain vielä kuitenkin oikeata vikaakin jäljellä.
Pakko olla.
Siis tämän minun järkeilyni perusteella.
Olen minä ollut täällä monesti väärässäkin.

[CDI203]

Hurahtamiseen (jos isommale vaihtaessa)
on usein syynä kulunut vapaa kytkin/liika päittis välys

[MatKa]

Eihän tähän mitään shiftkittiä ole asennettu, vaan juurikin palautettu mekaanisia osia tehtaan arvoihin. Paine on ollut aivan liian matala, nyt se on nostettu sinne tasolle missä se on ollut tehtaanportista tullessa.

Laskimen mukaan tuo C02400320880M on 2,88 kilolla 13,6 mm (heittoa todelliseen noin puoli milliä). C02400350880M olisi ollut siten sopivampi, tosin jos siinä on tuo sama puolen millin virhe (ainakin aluksi ennen kuin väsähtää) olisi paine noin 0,2 bar korkeampi.

Pitänee hommata jousia niin saa seuraavassa öljynvaihdossa mittailla

[jvk210cdi]

Tuohon Tikkulle, että oon samalla tavalla asian ymmärtänyt turbiinin lukon toiminnasta.

Niin paine, jota korjasin (oletettuun), ei vaikuta linjapaineeseen. Ainoastaan solenoisdien käskypaineeseen. Ja paineen nousun suuruus on ymmärtääkseni niin pieni, ettei linjapainetta pääse häiritsemään (max noin 14bar) Pumpun tuotto riittää.

Se miksi turbiinin ohjaus tuntuu olevan tarkempi johtuu uskoakseni siitä, että paine (KYB:ltä) jaksaa ohjata TCC luistia tarkemmin. TCC luisti venttiilin kapean pään ja sen paksennoksen erotuksena olevaa "otsapintaan" tosiaan vaikuttaa turbiinin lukolle menevä paine (ja palautusjousi) jota vastaa tämä korjattu paine toimii.

Kuva kertoo sata sanaa:

Kuva.jpg

Solkuista sen verran, että KYB kuten myös Mod. ja kytkentäpaineen toiminta periaate on kuin "hana"...
Siis kiinni auki ja kaikkea siltä väliltä. Vaihteenvaihto solkut ovat ON/OFF solkkuja.
Se Dumppiventtiili tasoittaa painetta ko. piirissä.
Olemme varmasti saman lailla asian ymmärtäneet.

Joo toi CDI203 huomautus vapaakytkimestä on varmasti kohdallani aiheellinen.
Kun korjasin laatikkoani, niin taaempi vapaakytkin oli syönyt "sydänakseliin" olakkeen, joten vaihdoin sen...
Tietysti "luistanut" vapaakytkin on myös vaurioittanut ulkokehää.
Että sitä saa itselleen uskoteltua, että se tuli hyväksi
Täytyy varmaa ottaa laatikko käteen ja tarkastaa sisältä.

Joo on tullut painittua ongelmaa väärästä paikasta Kuten Tikku mainitsi "vika muualla"
Ellei harrasta... Ei opi

Taidan unohtaa HY:n hetkeksi...
On sitä niin paljon jo opiskeltu, ja paremmaksi tullut, vaikka se vika muualla olisikin.
Siksi K3 korjausarvokin on varmaan kohollaan verrattuna muihin kytkinpaketteihin.

[jvk210cdi]

Eihän tähän mitään shiftkittiä ole asennettu, vaan juurikin palautettu mekaanisia osia tehtaan arvoihin. Paine on ollut aivan liian matala, nyt se on nostettu sinne tasolle missä se on ollut tehtaanportista tullessa.

Laskimen mukaan tuo C02400320880M on 2,88 kilolla 13,6 mm (heittoa todelliseen noin puoli milliä). C02400350880M olisi ollut siten sopivampi, tosin jos siinä on tuo sama puolen millin virhe (ainakin aluksi ennen kuin väsähtää) olisi paine noin 0,2 bar korkeampi.

Pitänee hommata jousia niin saa seuraavassa öljynvaihdossa mittailla

Nettitilaus sieltä toimi erinomaisen helposti VISA:lla
http://www.jouset.com/verkkokauppa.aspx ... mAod40niwg" onclick="window.open(this.href);return false;

Minimitilaus 20eur ja lähetys pakettina 5eur.

tilasin 8 jousta, jotka maksoivat yhteensä 33eur.
Ko. jousia C02400320880M jouduin korottamaan prikalla (itse sorvasin korokkeeen 1.8mm) noin 2mm.

Soitin erääseen firmaan, joka valmistaa jousia, ja kaveri siellä aprikoi, että ne tehtaan asentamat jouset eivät kyllä rasituksesta heikkene. Se kyllä voi heikentää, kun jousi on hiertänyt seinämää vasten.
Lämpötilastakin mainitse, että jousiterän alkaa heikentyä vasta, kun lämpötila on alle -40 tai yli 140 astetta.
Eli 80 astetta ei vauikuta.

[tuikku]

.
Kyllä minä tiedän, miten turhauttavaa tämä touhu voi olla.
Mutta pitää ajatella, että jos sinne kovaan päähän jotain oppia saa, niin ei se sieltä helposti karkaakkaan.
Asioiden eteenpäinmenemisen kannalta olisi monesti suureksi eduksi, että pystyisi jonkun kanssa keskustelemaan aiheesta.
Omat ajatukset niin helposti alkaa pyörimään ympyrää, eikä hoksaa ulospääsyä.
Sellaisen kaverin löytäminen ei vaan niin helppoa ole.

[jvk210cdi]

Semmoinen vielä tähän "jousijuttuun"...
Eli jos ja kun kokeilette, ja saatte ko. asiasta hyviä todisteita sen toimivuudesta, niin Suomessa on firma, joka tekee tilaustyönä juuri sinne sopivia jousia.
Minimi tilaus on 200kpl ja kustannus olisi noin 200 euoroa.
Silloin ei tarvitsisi korotuspalikkaa joukkoon laittaa.

Nyt 150km kokemuksella... tuntuu paremmalta. (kokemus sanoo, että kahden viikon aikana laatikko vasta oppii kaikki "itseoppimiset" ja "ilmaantuu" paljastaen todellisen lopputuloksen)
Hurauttmistakin tutkailin. Ei varmasti ole vapaakytkin/päittäisvälys.
On varmasti epätavalliseen tapaan nouseva kytkentäpaine, johon softaspesialistit varmasti tutkiessan keinon antavat...

Pitää (kun aikataulu antaa periksi) ottaa kuusen alle yhteyttä.

[tuikku]

http://www.sonnax.com/publications/tran ... aguar-7226

[Pansu]

Kiinnostava topic..

Mulle jäi nyt epäselväks että minkä karan jousta tässä nyt shimmattiin: http://www.transgo.org/Research/TechDat ... 2_6-VB.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Eiks tuossa pdf tiedostossa lue jousten yläpuolella että millä painolla pitäisi olla minkäkin pituinen? Vai oonko ymmärtänyt jotain väärin

Ei näitä tilattuja jousia oo kellekään jääny ylimääräsii, jvk? MatKa?

[CDI203]

Kiinnostava topic..

Mulle jäi nyt epäselväks että minkä karan jousta tässä nyt shimmattiin: http://www.transgo.org/Research/TechDat ... 2_6-VB.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Eiks tuossa pdf tiedostossa lue jousten yläpuolella että millä painolla pitäisi olla minkäkin pituinen? Vai oonko ymmärtänyt jotain väärin

Ei näitä tilattuja jousia oo kellekään jääny ylimääräsii, jvk? MatKa?

Jep
Lukee, (yhden koneisto version juosien tiedot)

E: näytäis olevan sama minkä osia joskus laitoin tulemaan

[Pansu]

Kiinnostava topic..

Mulle jäi nyt epäselväks että minkä karan jousta tässä nyt shimmattiin: http://www.transgo.org/Research/TechDat ... 2_6-VB.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Eiks tuossa pdf tiedostossa lue jousten yläpuolella että millä painolla pitäisi olla minkäkin pituinen? Vai oonko ymmärtänyt jotain väärin

Ei näitä tilattuja jousia oo kellekään jääny ylimääräsii, jvk? MatKa?

Jep
Lukee, (yhden koneisto version juosien tiedot)

E: näytäis olevan sama minkä osia joskus laitoin tulemaan

Ok. Mutta minkä karan jousta tässä topikissa nyt on väännetty, että se on tuon 16milliä sillä parin kilon puntilla? Vois mitata sen itseltäkin että kuinka väsähtänyt jousi siellä on.

[CDI203]

Kiinnostava topic..

Mulle jäi nyt epäselväks että minkä karan jousta tässä nyt shimmattiin: http://www.transgo.org/Research/TechDat ... 2_6-VB.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Eiks tuossa pdf tiedostossa lue jousten yläpuolella että millä painolla pitäisi olla minkäkin pituinen? Vai oonko ymmärtänyt jotain väärin

Ei näitä tilattuja jousia oo kellekään jääny ylimääräsii, jvk? MatKa?

Jep
Lukee, (yhden koneisto version juosien tiedot)

E: näytäis olevan sama minkä osia joskus laitoin tulemaan

Ok. Mutta minkä karan jousta tässä topikissa nyt on väännetty, että se on tuon 16milliä sillä parin kilon puntilla? Vois mitata sen itseltäkin että kuinka väsähtänyt jousi siellä on.

Kytkentä

[S202]

Voiko joku kulunut venttiili, tai luisti ohjata tuota muuntimen lukitusta liikaa päälle? Tuossa edellisellä sivulla valittelin pari vuotta sitten liikaa luistattavaa muunninta, tämä taas ei luistata yhtään muutakuin ehkä ykkösellä. Vaihtaa usein turhan suuren vaihteen, ja sitten kun tuleekin vähän vastusta tai painaa kaasua niin vaihtaa takas pienemälle, sitten kyllä osaa ajaa sillä pienemmälläkin vaihteella. Kiekkamittari on aina samalla kierrosluvulla, mentiin sitten ylämäkeen tai alamäkeen. Kakkosvaihteella tuon lukittumisen yleensä huomaa 1500-2500rpm välillä pienenä nykäisynä ja kierrosten putoamisena. Tokihan se varmaan tarkoituksellakin luistattaa vähemmän tälläsessä BE autossa, koska päästöt. Vai pitäiskö tuota ilmamassamittaria ruveta epäilemään?

[Pansu]

Shift valve press reg? Main reg?

En mä osaa noista mitään kytkennäks kääntää, tyhmälle rautalankaa eli millä nimellä se löytyy noista kuvista

[veskola]

Onhan tässä topiikissa monenkirjavaa terinologiaa, mutta shift valve olisi vaihteen kytkeispaine eli se mainittu kytkentä ja main olisi vastaavasti perus eli kaiketi linjapaine.

[Pansu]

Onhan tässä topiikissa monenkirjavaa terinologiaa, mutta shift valve olisi vaihteen kytkeispaine eli se mainittu kytkentä ja main olisi vastaavasti perus eli kaiketi linjapaine.

Ei kato savolainen ymmärrä mitään terinologiaa Eli ilmeisesti se on tuo Shift valve press reg, ja ei kun mittaamaan

[Pansu]

No niin tuli tänään mittailtua omia jousia. Ja kyllähän tässä kyseisessä jousessa oli vähän sanomista, sorvasin millisen prikan väliin niin alkoi olla jo kohdallaan. Täytyy huomenna jatkaa tutkiskelua. Tuota kaikkein jäykintä/pisintä jousta en saanut mitattua kun vaaka oli vain viiteen kiloon, täytyy katsoa jaksaako alkaa rakentelee jotain kanistereita tuon mittaamiseen. Näitä pienempiä jousia mittailin vaakaa vasten pylväsporakoneen karalla painamalla ja mitat näki sitten suoraan kara-akselilta. Käytin tuon linkin pdf filen tietoja, kun siinä on annettu mitat/painot jousille mitkä ainakin omiin sopi. (vanhemmassa venttiilipöydässä on muutama eri pituinen jousi)

[CDI203]

Onhan tässä topiikissa monenkirjavaa terinologiaa, mutta shift valve olisi vaihteen kytkeispaine eli se mainittu kytkentä ja main olisi vastaavasti perus eli kaiketi linjapaine.

Ei kato savolainen ymmärrä mitään terinologiaa Eli ilmeisesti se on tuo Shift valve press reg, ja ei kun mittaamaan

Termit heitelee jo senkin takia että jenkit, engelsmanit, sakemannit käytävät omiaan ja siten niistä vielä slangia,
näitä tutkaillesa kokemuksia vertailessa käytettin kotimaista

että ei kävis kuten esa/nasa sateliti projektin kanssa siinä unohtui vain että toiset käytty metristä systeemiä ja toiset tuumaa

[Pansu]

Onhan tässä topiikissa monenkirjavaa terinologiaa, mutta shift valve olisi vaihteen kytkeispaine eli se mainittu kytkentä ja main olisi vastaavasti perus eli kaiketi linjapaine.

Ei kato savolainen ymmärrä mitään terinologiaa Eli ilmeisesti se on tuo Shift valve press reg, ja ei kun mittaamaan

Termit heitelee jo senkin takia että jenkit, engelsmanit, sakemannit käytävät omiaan ja siten niistä vielä slangia,
näitä tutkaillesa kokemuksia vertailessa käytettin kotimaista

että ei kävis kuten esa/nasa sateliti projektin kanssa siinä unohtui vain että toiset käytty metristä systeemiä ja toiset tuumaa

Joo muutin kyllä tuumat milleiksi ja vaaka näytti jo valmiiksi Punds/oz

[xr]

KYB venttiilin toiminta aiheuttaa näemmä sekaannusta koska 722,6 toiminta periaate on aivan toisenlainen kuin muissa laatikoissa
722.6 turbiinin lukko on monilevyinen samalla levyjen halkaisija on pienenpi näkyy kohoumana ulospäin

kyb venttiili avautuu silloin kun lukon on tarkoitus lukittua eli öljy virtaa akselia pitkin pakan sylinterille sylinteri kappaleessa on tiivisteet aksilan molemmin puolin öljyn tulo reikää (saattavat jokus vanhemmuuttaan vuotaakin)
tällä kyb venttiililtä tulevalla virtauksella ei ole mitään yhteistä muualla turbiinin sisällä olevan öljyn kanssa kuin laatu jos ei ihan hiuksia halota

http://www.sonnax.com/articles/37-Merce ... der-Part-1" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.atraonline.com/gears/1997/19 ... r97p40.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

seuraavassa linkissä on muunlaisen turbiinin toiminta ja niissähän ei tarvita erillistä sylinteriä lukon toiminnalle
http://www.justanswer.com/transmissions ... codes.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[S202]

Tuo lukko joko on auki tai kiinni, ei voi luistaa. Sitä luistoa ohjataan käsittääkseni muuntimen öljymäärällä, tai paineella, ja sitten tuolla levykytkimellä tarvittaessa lukitaan koko paketti kasaan. Näin oon ymmärtäny.