Timo L. kirjoitti:Mittaristo, puskurit, saastevehkeet näkyvistä, kytkimet, valot, mahd. polvisuojat... Kuoppamännät saavat olla paikoillaan, mutta kuka nyt kuristetulla autolla haluaa ajaa

. Vitsi. Näistä muutoksista tulee sitten maininta todistukseen.
On varmasti museotarkastajia joille kelpaa kunhan autossa olevat osat ovat minkä maan versiosta tahansa kunhan niitä on saanut kyseiseen malliin. Mutta ei sellaista autoa ole saanut koskaan tehtaalta! Auton identiteettiä on tällöin muutettu. Itse pyrin pitämään Suomen Mercedes-Benz Klubin tarkastajana linjaa, että museorekisteriin kelpuutettaisiin autoja, joita tehdas on aikanaan toimittanut. Toki aikakauden mukainen tarvikevarustelu ym. sallitaan mutta itse perusauton pitää olla osiltaan kokonainen ja alkuperäisen (sarjanumeron) kaltainen.
Surullista luettavaa tämä Timo L:n kirjoitus, näin vanhojen tavaroiden keräilijänä

.
Nykyään useiden museoajoneuvo tarkastajien käytännon ( ei siis lakiin/asetuksiin pelkästään perustuva, vaan mielipiteisiin ) mukaan auto usein pitää muuttaa alkuperäisestä tai sen kaltaisesta joksikin muuksi, jotta sen saisi museokilpiin. Pelkkä historiallinen arvo ei riitä välttämättä.
Usein tämä "täysientisöinti/muutos " tarkottaa usein auton uudelleen rakentamista, jossa käytetään uusia/uustuotanto osia.
Tämän jälkeen auto on kuin "Tiina Jylhä", joka on alkuperäisen merkkinen ( niminen ) ja mallinen ( hetu ), kuitenkaan ei alkuperäinen, vaan se on aina retusoitu.
Eli lyhyesti sanoen museoauton voi hyväksyttävästi ( hyvin tehtynä, kukaan tarkastaja ei huomaa eroa ) rakentaa täysin irto-osista, jonka identiteetti tulee vain korista, jossa on runkonumero.... Kuten maailmalla tehdään ns. vanhojen arvoautojen kohdalla ( Ferrarit, Jagget, RR etc ).
Itse olen lueskellut kauhulla ja oksennusta väkisin takaisin nieleskellen Tähdellistä lehteä, jonka artikkeli sarjassa hyvä alkuperäinen w187 220S " entisöitiin Turun kolmiotehtaassa".
Lopputulos on karmea, jos ajatellaan ko. auton historiaa ja historiallisia arvoja...
Nuo omat "Mersun romut" tulee ilmeisesti aina olemaan "käyttö" autoja, koska esim:
Adenauerissa ja W108:ssa on edelleen alkuperäiset puskurit ja listat, joista ei saa millään "entisöityä
virheettömiä", enkä halua niitä vaihtaa uustuotanto osiin... Niissä siis näkyy 40-50 vuoden ikä ja käytön tuomat jäljet, nyt ja aina.
Tuossa 123:sessa on taas on jalopuu listat sisustassa, jotka siihen on asennettu uutena kun auto on Suomenpankille luovutettu. Nuo listat ei ole tehtaan tekeleitä, vaan ilmeisesti kotimaista puusepän käsityötä