enska kirjoitti:Ei jokaisen vanhan Mersun tai muun auton tarvitse olla mobiili. Jos konehuoneessa olisi ollut valot tehtaalta lähtiessä niin mobilistit pitäisivät sitä loistavana ratkaisuna, kun joku tekee sen vanhaan autoon jälkeenpäin, tekijää syytetään jonkin asteisesta raiskauksesta
Miksi näin?
Pyörittelin mielessäni tuota kommenttia, ja sehän tarkoittaisi kehityksen menevän tasaisesti ajallisesti alaspäin - eli ensin tehtiin kaikista paras auto ja uudemmat vain huononee teknisten lisäysten määrän kasvaessa...
Ainankaan itse en ajattelisi asiaa noinkaan, mutta haluan ehkä tuoda oman näkökantani historian haalimiseen.
Kuten jo mainitsinkin, on Sivosen auto todellakin näinäpäivinä jo harvinainen yksilö W115 korisarjassa. Mercedes Classic lehden mukaan ko. tuotetta on todellakin saksanmaallakin laskettu enää olevan vain 150 kpl, joten olisi mielestäni syytä ruveta jo huomaamaan sen katoava kansanperinne ja vaalittava näitä loppuja hitusen tarkemmin.
Miksi autoja pitäisi vaalia alkuperäisen muodon mukaan?
Oma henkilökohtainen vastaukseni ko. kysymykseen on se, että jokainen automalli kuvastaa oman aikakautensa teknistä kehitystä ja ajankuvaa ja antaa myös hyviä suuntaviivoja tulevaisuuteen.
Jos vertaisimme esimerkiksi 60-luvun S-sarjalaista 80-luvun S-sarjalaiseen, näkisimme myös viitteitä siitä, mitkä asiat autonrakennuksessa oli tärkeitä eri vuosikymmeninä. Mielestäni esim. 60-luvun autoissa ulkonäkö oli huomattavasti oleellisempi asia verrattuna esim. taloudellisuuteen tai teknisiin yksityiskohtiin. Kun taas 80-luvulla auton aktiivinen turvallisuus polttoainetalouden kanssa rupesi jo määrittelemään myös auton ulkonäköäkin. Niistä näkee, että mitä asioita arvostettiin silloin, ja miksi maailma muuttui kahdessakymmenessä vuodessa.
Olisi hyvä, että maailmassa olisi myös konkreettisia ajankuvia eri vuosikymmeniltä. Seitsemänkymmentäluvun autonrakennustaidoista mielestäni yksi parhaimpia mainittavia yksilöitä on juuri 240D 3.0
Ko. automalli oli aikoinaan sarjatuotannossa olleista dieselhenkilöautoista markkinoitten tehokkain yksilö. Siinä oli silloin mm. avainstartti ja sammutus, jotka oli ylellisyyksiä silloin, mutta tänäpäivänä itsestäänselvyyksiä joita ei edes tule ajateltuakaan. Sekä silloin huomionarvoisena oli myös viisisylinterinen moottori, jota monet ihmettelivät, että kuinka on saatu tasapainoitettua pariton määrä sylintereitä toimimaan niinkin hyvin.
Daazin kysymykseen Fordin T-mallista ja Toyotan laihaseosmoottorin risteytyksestä mobilistien hurraahuutoihin tahtoisin sanoa, että ei kaikki mobilistit todellakaan pidä vanhojen aikojen teknisiä toteutuksia erinomaisina ja parempina kuin nykyiset.
Kehitys kehittyy parempaan päin ja emme varmaankaan enää haikaile niitä aikoja, jolloin piti laittaa kynttilöitä auton öljypohjan alle lämmittämään notkeammaksi öljyä, jotta se voisi moottoria voidellakin. Mutta toivottavasti tuosta ylhäällä olevassa tekstissä on löydettävissä se ajatuskin, että miksi nykytekniset hässäkät eivät tunnu mobilistien sydämmissä mielekkäiltä vanhojen autojen ympärillä.
Säilyttämällä kokonaisuuden ja pysymällä alkuperäisessä kunnioitamme myös autontekijöitä ja menneitä aikoja, jotka ovat olleet suuntaviivoina tähän hetkeen sekä myöskin kohti parempaa tulevaisuutta. Toki autonrakentelu harrastuksena on niin moninainen kun vaan voi kuvitellakin ja jokainen rakentelija näkee harrastuksessaan monia kiinnostavia tahoja ja tekeekin tästä harrastuksesta erittäin rikkaan ja monipuolisen - vaikkakaan kaikkien mielipiteet ja arvostukset eivät kohdalleen menisikään.
Itse kyllä arvostan kanssa niitäkin harrastelijoita, jotka pystyvät soveltamaan eri komponentteja ja teknisiä ratkaisuja keskenään. Ne ovat oivallista pioneerityötä ja kehittäviä teknisessäkin mielessä, joihin ryhtyessä edessä on vain valtavasti kysymyksiä ja haasteita joiden vastauksia ei valmiina pakettiratkaisuna löydäkkään kaupan hyllyltä, vaan ne vastaukset on tehtävä ja pääteltävä itse.
No joo...tämmöistä vuodatusta tälläkertaa...
![Embarrassed :oops:](./images/smilies/icon_redface.gif)
Tärkeintä ei ole vauhdin määrä, vaan miltä se tuntuu.