Sitten itse asiaan! Kyseessä siis 2.3 litraisella kaasarikoneella oleva johtotähti. Tuollainen kuvien mukainen laiva:
Valitettavasti bittiavaruus on syönyt kaikki kunnolliset kuvat, joten nyt joutuu hetken pärjäämään noilla postimerkin kokoisilla lumimyrskykuvilla.
Vuosimalli on -80 ja ajomäärä mittarissa alle 400tkm (todenperäisyyteen en ota kantaa). Koneena toimii tuo wanhaa tekniikkaa edustava maamoottorin seuraaja jota ruokkii epäilemättä maailmanhistorian surkein härveli, eli strömberg 175 joka myös myöhemmin pierupurkkina on tunnettu. Vaihteet vaihtaa ajatuksen keveästi (ainakin niin sitä toivoo) neliportainen? tomaattilaatikko.
Matkustusmukavuutta parantaa vaihtelevasti toimivat sisävalot (mittariston nupikkaa hipaisemalla valot saattaa syttyä tai sitten ei) ja pääosin kuumaa puhaltava puhallin. Takapenkille istahtaessa tulee mieleen mummolan vanha heteka-sänky (tässä ei vaan mahdu hyppimään) ja sisätilojen yleisilme on siisti, etenkin penkkien verhoilu on todella hyväkuntoista. Ajaessa ehtii todellakin keskittyä maisemiin störmbergin miettiessä mennyttä loistoaan, silloin tällöin hyvänä päivänä myös automaattiryyppy toimii ja auto käynnistyy avainta koskemalla. Kytkin on luultavasti lasittunut seisonnan johdosta, sillä auto ei meinaa pysyä käynnissä vaihde silmässä paikallaan, voipi myös johtua tuosta kaasarista.
Maalipinta autossa on siisti, mutta silmät avatessa alkaa pintapelleistä ja etenkin ovista näkymään vuosien tekemät tepposet. Etuovet ovat alaosistaan pehmeähköt ja etenkin listojen kohdilta ruostuneet pintapelleistä läpi. Takapyörän kotelo kaipaa lappua pohjalle, siellä on joskus vesi päässyt seisomaan ja sormen painalluksella sai lisää valoa takakonttiin pohjan kautta. Tunkinpaikoista yksi on hitsattu joskus taannoin ja kolme muuta sitä kaipaavat. Pohjan kuntoa en ole päässyt tarkastamaan, kun en ole nosturille päässyt enkä jaksanut autoa nostaa sen vertaa ilmaan että sinne jaksaa mennä alle ryömimään.
Jotain ajatuksia lyhyesti: Aluksikin auto edustaa vanhaa aikaa melkoisen edustavasti se on ajettavuudeltaan ja sisätiloiltaan hyvinkin moderni ja mukava. Lisäksi tekniikka on yksinkertaista ja varaosia löytyy kohtuullisesti, kun mistään harvinaisuudesta ei ole kyse. Jollain vistolla tavalla ulkomuoto kiehtoo ja etenkin hyvin tiedossa oleva historia.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Niin ja mitäkö on suunnitelmissa? Tarkoitus olisi väkertää autosta jokin käyttöauton ja harrasteauton risteymä. Entisöinti ja täydellinen alkuperäiseen kuntoon laittaminen olisi hienoa, mutta en taida olla siitä järin kiinnostunut. Jonkun ruosteettoman kopan hankkiminen olisi hienoa, mutta lienee lähinnä toiveajattelua kun oikeasti vähän ajettuja johtotähtiä ei ihan helpolla löydä (ainakaan semmoisia mitkä kokisin järkihintaisiksi). Siispä suunnitelmissa on hitsata kori ainakin siihen kuntoon että leima saadaan ja ulkoiset pellit vaihtaa tai korjata niin ettei mitään mätöpaskaa tarvi katella.
Tekniikkapuolella harmittaa eniten tuo kaasutin, josta ei mahda löytyä mitään oikeita säätömahdollisuuksia saati sitten että ryyppy toimisi halutulla tavalla. Muutenkin moottoripuolesta kiinnostuneena ja aiheeseen hiukan perehtyneenä hiipi mieleen pienoinen virittely, ei siis mitään järjettömyyksiin menevää vaan ihan perusjuttujen kuntoon laittoa:
-Ensimmäisenä on tarkoitus suorittaa kaasarin vaihto, weberit sun muut hienoudet ovat kieltämättä hyviä mutta kalliita ja käytettyinä niitä ei liiemmin ole. Siispä olen ajatuksen tasolla päätynyt sellaiseen ratkaisuun, että hankin jonkun prätkän sopivan kokoisen kaasaripatterin, joka sitten naitetaan koneeseen. Tämä siitä syystä että purkupyörien osia on runsaasti tarjolla ja pääosin nuo kaasuttimet on suunniteltu melkoisen kovilla kriteereillä (keveys, korkea viritysaste, toimintavarmuus, yksinkertaisuus jne.), en koe vastenmielisenä autossa olevaa käsiryyppyä jos sen avustamana auto saadaan vaivatta käyntiin ilman helvetillistä sahausta ja rukouksia.
-Koneella on ikää paljon ja se on ollut viimeisen vuosikymmenen vanhan mummon käyttöautona, joten jokikinen kanava on taatusti karstaa täynnä. Elikkä kansi käytetään irti, puhdistetaan perin pohjin, viilataan kanavista löytyvät epämuodostumat ym. ylimääräiset pois, venttiilit puhdistetaan ja hiotaan kanteen sopiviksi. Samalla kaasareiden sovitus helpottuu kun ei tarvi ährätä konetilassa suunitelmia.
-Pakosarjaa en ole ehtinyt vielä tutkimaan, mutta olettaisin sen olevan
a) tukossa
b) ahdas,
joten tarpeen vaatiessa tilalle mitoitetaan ja veistetään kunnollinen käyrästö.
-Ilmaputsarikotelo ei kuitenkaan tule sopimaan neljän kaasarin kanssa, joten on sama tehdä uusi. Tässä omaan hitusen erilaiset kriteerit kuin autotehdas, eli minua ei haittaa imuäänet vaan kotelosta on tarkoitus tehdä riittävän virtaava ja tehokkaasti raitista ilmaa sisäänsä imevä. Ei siis mitään koneen taakse tulevaa lämmintä ilmaa imevää "tehofiltteriä".
Mitään amisviritystä ja pörinäpönttöjä en laita, sillä tarkoitus ei ole ajaa peltorit päässä tai saada kylillä katseita ilman äänenvaimenninta ajosta.
Muutoksilla tavoittelen hyvää pakettia arkiajoon ja etenkin kulutuslukeman hillitsemistä. Nykyisillään se on järkyttävää katsottavaa ja siitä syytänkin pääosin tämänhetkistä kaasutinta joka ei toimi hyvin millään osa-alueella. Käytännössä kiihdyttäessä on pakko lyödä lappu lattiaan jos haluaa joskus saavuttaa 80km/h rajapyykin, osakaasulla ilmenee nykimistä ja ties mitä. Käytin muuten kaasarin pöydällä jo kertaalleen, vain todetakseni että sisällä olevat osat olivat ehjiä ja kaasaria säädetään kahdella ruuvilla, en ole yhtään kiinnostunut kys. taikaesineen säätämisestä (kokeilin kyllä), joten joutaa mun puolesta hyllylle.
Aikataulua en tälle aseta, opiskelen Oulussa, mersu löytyy toiselta paikkakunnalta ja pyöräprojekti (menee tämän edelle) kolmannelta, joten eipä tässä voi mitään deadlineä asettaa. Kivaa olisi jos auto olisi ens kesänä liikenteessä, mutta niin olis moni muukin. Ajattelin kuitenkin yrittää josko ens kesänä ehtis jonkun kilometrin johtotähdellä pikiteitä kuluttaa. Hommaa riittää kuitenkin enemmän kuin tarpeeksi, niin koulun, pyörän kuin mersunkin suhteen.
Kuvia tulee kyllä kunhan pääsen auton luokse.
melkein kun "omia ajatuksiani" sai lukea 
mutta selvästikkin jollain muullakin on jäänyt jotain hampaankoloon. Netissä ei oo kyllä tullu vielä yhtään bensa w123 ropellusta vastaan, ainakaan semmosta jossa ois tehty jotain muutakin konepuolelle ku puotettu 5 tai 6-pyttynen maamoottori sisälle!
