Moottorini specsit: M102, 2.3l, vakio KE-Jet, KK K24 ahdin, ahtopaineita 0.8bar, välijäähdytin, 190hp@4400rpm ja 353nm@3300rpm takapyörätehoa. Laatikkona modaamaton 722.4, kesti ja kestää vieläkin. Penkitetty vakiosytkällä, mutta jälkeenpäin rakennettu vielä sytytyksen myöhästäminen painekellolla.
Ongelma:
Kansipahvi ei kestä. Polttaa yhden kovan vedon jälkeen tiivisteen palotilasta vesikanaviin.
Syyt:
Seos liian laiha, eli liikaa lämpöä. KE-Jet ei pysty käsittelemään enää 0.8bar ahtoja, lamda-arvo täysvedossa noin 15-16. EHA:a säätämällä voi vielä hieman pelata tämän kanssa.
Liian pieni ahdin. Menee tukkoon ylhäällä.
Ratkaisut:
Kansipahvin vaihto kupariseen. Kannattaako tehdä yhdestä paksummasta, vai kahdesta matalasta kappaleesta? Tämä lähinnä siksi, koska pahvin hinta koostuu metallin ja oman ajan kustannuksella. Kuinka paksu tiivisteestä kannattaa tehdä? Olisiko viisas tehdä hieman normaalia paksumpi, joten saisin laskettua puristus-suhdetta ja näin pienennettyä nakutuksen riskiä?`Entäpä miten käy kannen squish band alueen kanssa? Jos männän ja puserrusvyöhykkeen väli kasvaa, myös detonoinnin riski juuri siinä kohdassa kasvaa. Tätä riskiä ei normaalisti ole, koska se väli on tehty optimaaliseksi (noin 1-2mm?) Entä jos poistan koko squish band alueen kannesta, niin saan vielä silläkin tehtyä matalemman puristussuhteen, ja se riski poistuu. Palotilahan on muuten tehty "puolipalloksi". Kukaan tuskin tietää kuinka päin helvettiä virtaukset sitten menee, mutta onko mahdollista ettei ne menisi kokonaan pilalle?
Kaipaan tästä aiheesta asiallisia faktoja, mutta myös omia mielipiteitä saa esittää.
Ohessa vielä kuvat tekniikasta, ja kannesta, jossa näkyy edellä mainittu squish band alue.
