Lukkoperä 124 200E automaticiin?
Lukkoperä 124 200E automaticiin?
Talvi lähenee ja tarviis lisää pitoa. olis ajatus vaihtaa entinen murikka lukkoperään. (käytettyyn). Mitä tarvitsee ottaa huomioon?
Katso, jos jostain saisit Cossu-mersun perän, siinä on mekaaninen
kitkalukko. Näitä on ollut foorumilla joskus myynnissä kohtuuhintaan.
Cossu-mersu on 190 E Cosworth.
Jos aiot laittaa ASD-perän, niin vaihdettavia osia on paljon, koska lukko
on hydraulisesti toimiva sähköllä ohjattu lukko. Tarvitaan siis perän lisäksi
hydrauliikkaa ja sähköosia.
Jos vaihdat välityksen, mittaristokin kannattaa vaihtaa, niin säilyy
nopeuslukema oikeana.
kitkalukko. Näitä on ollut foorumilla joskus myynnissä kohtuuhintaan.
Cossu-mersu on 190 E Cosworth.
Jos aiot laittaa ASD-perän, niin vaihdettavia osia on paljon, koska lukko
on hydraulisesti toimiva sähköllä ohjattu lukko. Tarvitaan siis perän lisäksi
hydrauliikkaa ja sähköosia.
Jos vaihdat välityksen, mittaristokin kannattaa vaihtaa, niin säilyy
nopeuslukema oikeana.
S211 E 320 CDI T 4matic 11/2006
Lukkoperä 124 200E automaticiin?
Kiitos vihjeestä JarkkoN!
kitkalukkoa ajattelinkin.ASD pitäisi päästä purkamaan itse jostain "mälli"autosta.Muuten liian hankalaa. Tahtoo olla motivaatio ongelmia,kun korjaa autoja päivätyönään!:)
kitkalukkoa ajattelinkin.ASD pitäisi päästä purkamaan itse jostain "mälli"autosta.Muuten liian hankalaa. Tahtoo olla motivaatio ongelmia,kun korjaa autoja päivätyönään!:)
kyllä se ASD peräkin menee kiinteillä paineilla aina yhden talven yli, että ei sitä systeemiä ole pakko siihen rakentaa...
rasvanippa kiinni siihen mihin normaalisti tulee se ohjauspaine ja rasvaprässillä laittaa sopivan "lukituksen"...
rasvanippa kiinni siihen mihin normaalisti tulee se ohjauspaine ja rasvaprässillä laittaa sopivan "lukituksen"...
W124 300E -89 "päivityksessä", W124 200E -91 huilimassa, S124 E250TD -94 ajossa
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
Lukkoperä 124 200E automaticiin?
Hauska vihje! Letku kabiiniin ja koritunkin pumppu keskikonsoliin...voi säätää tarpeen mukaan!
Mihin se paine päästetään sieltä? Jos siis rakentaisi siihen esim venttiilin?
201.024 mit 102.962
Zurück zu den Neunziger Jahren, bitte.
"You've got a key to my house and my heart, but you ain't got a key to my Mercedes-Benz..."
Mercedes-Benz 190E 1992
DS9 E-Tense 4x4 Rivoli 360 2022
Alfa Romeo 75 2.0 TC 1986
Fiat 124 Spider 2018
Fiat 500 1.4 Sport 2010
Subaru Outback 3.0R ZU 2007
Zurück zu den Neunziger Jahren, bitte.
"You've got a key to my house and my heart, but you ain't got a key to my Mercedes-Benz..."
Mercedes-Benz 190E 1992
DS9 E-Tense 4x4 Rivoli 360 2022
Alfa Romeo 75 2.0 TC 1986
Fiat 124 Spider 2018
Fiat 500 1.4 Sport 2010
Subaru Outback 3.0R ZU 2007
En ole toistaiseksi nähnyt foorumilla yhtään toteutusta itse tehdystä ASD-
perän ohjauksesta, vaikka aihe on silloin tällöin esillä.
Kerta se on ensimmäinenkin, joten tänne vaan kertomuksia onnistuneista
tai epäonnistuneista yrityksistä. Ei tuo liian vaikea pitäisi olla.
perän ohjauksesta, vaikka aihe on silloin tällöin esillä.
Kerta se on ensimmäinenkin, joten tänne vaan kertomuksia onnistuneista
tai epäonnistuneista yrityksistä. Ei tuo liian vaikea pitäisi olla.
S211 E 320 CDI T 4matic 11/2006
Jos rakentaa käsin ohjattavan täyslukon, niin kannattaa ainakin muistaa, ettei runttaa sitä täydessä vauhdissa päälle. Voi tulla kuskista matkustaja.
Minun mielestä täyslukolla on käyttöä vain ja ainoastaan liikkeelle lähdettäessä. Itse arvostan sitä silloin kun starttaan hevoskoppi tai iso peräkärry perässä.
Muuten lukkoperä on enemmänkin riesa. Juurikin silloin kun perässä ei ole ylimääräistä painoa ja pitäisi päästä jäistä mäkeä ylös. Vispaa ihan kiitettävästi puolelta toiselle.
Minun mielestä täyslukolla on käyttöä vain ja ainoastaan liikkeelle lähdettäessä. Itse arvostan sitä silloin kun starttaan hevoskoppi tai iso peräkärry perässä.
Muuten lukkoperä on enemmänkin riesa. Juurikin silloin kun perässä ei ole ylimääräistä painoa ja pitäisi päästä jäistä mäkeä ylös. Vispaa ihan kiitettävästi puolelta toiselle.
-----------------------------------------------------------
MB C 240T (W202)
Audi A4 Avant quattro 2.0 TFSI
MB C 240T (W202)
Audi A4 Avant quattro 2.0 TFSI
Jep. Liikkeellelähtöä voi avustaa myös seisontajarrulla, joka estää
pyöriä holtittomasti sutimasta. Jarru takaa momenttia molemmille
takapyörille. Vastaava järjestelmä on tehtaan "sähköinen lukkoperä".
Itsellä tosin on neliveto, niin ei tarvitse miettiä, lähteekö. Kyllä lähtee.
pyöriä holtittomasti sutimasta. Jarru takaa momenttia molemmille
takapyörille. Vastaava järjestelmä on tehtaan "sähköinen lukkoperä".
Itsellä tosin on neliveto, niin ei tarvitse miettiä, lähteekö. Kyllä lähtee.
S211 E 320 CDI T 4matic 11/2006
Itse haluaisin nimenomaan juuri tuon kytkettävän lukon 0% tai 100%. Auttaa liikkeellelähdössä, mutta ei kytkeydy itsekseen liikenteessä aiheuttaen vaaratilanteita liukkaalla.
Napin voisi laittaa erillisen suojakannen alle tai siten, että sitä on pidettävä koko ajan pohjassa, kun haluaa lukon olevan päällä.
Napin voisi laittaa erillisen suojakannen alle tai siten, että sitä on pidettävä koko ajan pohjassa, kun haluaa lukon olevan päällä.
-
- Vakiokalustoa
- Viestit: 219
- Liittynyt: Pe 20.08.2010 06:12
- Paikkakunta: Esbåå
Lähteistä riippuen 25% tai 35%:n lukko ilman hydraulipainettakin, eli todnäk sama kun koskismallissa, sillä lukon rakenne ei muuten eroa kuin sylinterien osalta.
Rasvarässihommassa kusee rasvan jouston puute, lukko pitää kuluessaan aina vaan huonommin ja kuluu turhaan kun paine on jatkuvaa.
Pumppua, venttiiliä, painevaraajaa sekä -rajotinta se tarviaa, vaikka kotona tekis. Ite oon kaavaillu paineilmahydraulistaki systeemiä, eli paineilmasylinterin männänvartta käyttäs uppomäntänä öljypuolella. 10 baarin ilmanpaineella, jos männän ja vartensa pinta-alojen suhde olis vaikka 10:1, saatais 100 baaria hydraulista painetta, meikäläisen laskupäällä. (Joskus töissä tehtiin 250bar öljynpaineella 3500bar vedenpainetta.
) Öljypuolen männänvarren tiiviste vaan pitäs löytää tavanomasta pontevampi. Ilmapuolella paine on heleppo pitää vakiona ilman että pumppu (kompura) pyörii jatkuvasti, tosin systeemistä tulee konstikkaampi mutta toisaalta halavempi. Pientä 12v h.pumppua ei taho löytyä ku veneijen trimmeistä ja autopiloteista, uuven hinnalla saaki sitte pari hyvää ASD-perää. Takalautanostimista jne saa pumppuja, mutta tuotto ja laitteen koko on raakasti tarpeettoman suuri. Toiminta pakkasella kun sitä lukkoa tarviisi on ilma-öljy-toimisena kuitennii arvoitus. 
Suunnittelin että systeemiin laittas virtakatkaisijan (josta virta suuntaventtiilille ja kompuran painekytkimelle), kompuran säiliöllä, säädettävän paineenrajoittimen, suuntaventtiilin (joka päästää virrat katkaistessa paineen sylinteristä pois, muttei säiliöstä) ja tietenkin sylinterin. Männänvarsi puskettaisiin rautaputkeen, jossa suulla tiiviste ja päällä kuulahanallinen säiliö, putken sisältä öljynpaine menis suoraan kupariputkella ja letkulla perään. Ilmaus tippakannulla alhaalta ylös sylinteri lyhyenä ja kitkat kasassa. Sekä katkaisija, että sääjin tulis ohjaamoon. Komponentit voi olla melekeen pienintä mitä löytyy, ku tuottoa ei tarvita oikeestaan yhtään.
Rasvarässihommassa kusee rasvan jouston puute, lukko pitää kuluessaan aina vaan huonommin ja kuluu turhaan kun paine on jatkuvaa.
Pumppua, venttiiliä, painevaraajaa sekä -rajotinta se tarviaa, vaikka kotona tekis. Ite oon kaavaillu paineilmahydraulistaki systeemiä, eli paineilmasylinterin männänvartta käyttäs uppomäntänä öljypuolella. 10 baarin ilmanpaineella, jos männän ja vartensa pinta-alojen suhde olis vaikka 10:1, saatais 100 baaria hydraulista painetta, meikäläisen laskupäällä. (Joskus töissä tehtiin 250bar öljynpaineella 3500bar vedenpainetta.


Suunnittelin että systeemiin laittas virtakatkaisijan (josta virta suuntaventtiilille ja kompuran painekytkimelle), kompuran säiliöllä, säädettävän paineenrajoittimen, suuntaventtiilin (joka päästää virrat katkaistessa paineen sylinteristä pois, muttei säiliöstä) ja tietenkin sylinterin. Männänvarsi puskettaisiin rautaputkeen, jossa suulla tiiviste ja päällä kuulahanallinen säiliö, putken sisältä öljynpaine menis suoraan kupariputkella ja letkulla perään. Ilmaus tippakannulla alhaalta ylös sylinteri lyhyenä ja kitkat kasassa. Sekä katkaisija, että sääjin tulis ohjaamoon. Komponentit voi olla melekeen pienintä mitä löytyy, ku tuottoa ei tarvita oikeestaan yhtään.
ASD perä on lukoton ilman sitä pientä painetta, sillä n. 100 bar. paineella se sitten saadaan tarvittaessa 100% lukoksi, jos lukko muuten on vielä kunnossa...
eli se vaatii pienen paineen myös siihen 35% lukitukseen, jonka voi siis sinne säätää ihan rasvaprässillä
koska sama paine siellä on aina auton käydessäkin...
eli se vaatii pienen paineen myös siihen 35% lukitukseen, jonka voi siis sinne säätää ihan rasvaprässillä

W124 300E -89 "päivityksessä", W124 200E -91 huilimassa, S124 E250TD -94 ajossa
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
Yksinkertaisin ratkaisu olisi ihan kädellä tai jalalla väännettävä
hydraulisylinteri, joka toimittaisi painetta lukolle. Siis se rasvapuristinidea,
mutta oikeilla hydrauliikkaosilla toteutettuna. Jos sen haluaa sähköistää, niin
voisihan siinä olla sähkömoottori apuna.
Toinen vaihtoehto olisi käyttää autossa valmiina olevaa hydrauliikkaa.
Venttiilin voisi lainata tasonsäädöstä. Se kytkee paineet perään, kun
kääntää vipua ja poistaa paineet, kun kääntää vivun takaisin. Venttiililtä
lähtisi yksi putki perälle, yksi putki kytkeytyisi paineelliseen hydrauliikkaan
T-liittimellä ja toinen vastaavasti paineettomalle puolelle. Vipua käytettäisiin
mekaanisesti esim. sormilla ohjaamossa tai sähköisesti kauko-ohjattuna
solenoidin avulla.
hydraulisylinteri, joka toimittaisi painetta lukolle. Siis se rasvapuristinidea,
mutta oikeilla hydrauliikkaosilla toteutettuna. Jos sen haluaa sähköistää, niin
voisihan siinä olla sähkömoottori apuna.
Toinen vaihtoehto olisi käyttää autossa valmiina olevaa hydrauliikkaa.
Venttiilin voisi lainata tasonsäädöstä. Se kytkee paineet perään, kun
kääntää vipua ja poistaa paineet, kun kääntää vivun takaisin. Venttiililtä
lähtisi yksi putki perälle, yksi putki kytkeytyisi paineelliseen hydrauliikkaan
T-liittimellä ja toinen vastaavasti paineettomalle puolelle. Vipua käytettäisiin
mekaanisesti esim. sormilla ohjaamossa tai sähköisesti kauko-ohjattuna
solenoidin avulla.
S211 E 320 CDI T 4matic 11/2006
-
- Vakiokalustoa
- Viestit: 219
- Liittynyt: Pe 20.08.2010 06:12
- Paikkakunta: Esbåå
Nuin ajatellen Cossun kitkaperäki on lukoton, perissä ei tosiaan ole muuta eroa kuin hydrauliosat. Kyllähän ASD-perässäkin on pikkurattaiden hammaskulmista tuleva puristus levykasoilla, vaikkei painetta olisikaan.napa kirjoitti:ASD perä on lukoton ilman sitä pientä painetta, sillä n. 100 bar. paineella se sitten saadaan tarvittaessa 100% lukoksi, jos lukko muuten on vielä kunnossa...
eli se vaatii pienen paineen myös siihen 35% lukitukseen, jonka voi siis sinne säätää ihan rasvaprässilläkoska sama paine siellä on aina auton käydessäkin...
Onko tuo nyt faktaa, että ASD:ssä olisi aina pieni paine kun kone käy? Minkä suuruinen?
Gov-lock olis kova peli.

cossun perässä on siellä kitkalevyjen välissä pari "jousilevyä", jotka tekee sen esijännityksen... ASD perässä niitä ei ole ja perus lukko (se 35% tehdään pienellä öljynpaineella) paineen määrää en nyt tähän tätään muista
minäkin luulin ensin, että mun ASD perä on sökö, kun mitään lukitusta ei tuntunut, kun auto oli sammuksissa ja pyöritteli takapyörää, kun laittoi auton käyntiin, niin jo lakkas pyörimästä erisuuntiin takapyörät perä ilmassa...

minäkin luulin ensin, että mun ASD perä on sökö, kun mitään lukitusta ei tuntunut, kun auto oli sammuksissa ja pyöritteli takapyörää, kun laittoi auton käyntiin, niin jo lakkas pyörimästä erisuuntiin takapyörät perä ilmassa...
W124 300E -89 "päivityksessä", W124 200E -91 huilimassa, S124 E250TD -94 ajossa
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
Juuri viime viikonloppuna nostin 4maticista toisen etupyörän ylös ja
pyörittelin sitä. Ei pyörinyt auton ollessa käynnissä. Takapäätä en kokeillut,
mutta eiköhän siinä ole sama juttu.
Kyllä siellä perässä on painetta auton käydessä, voisin katsoa paineen
joskus kun jaksaisi buutata tuon ***** windows-kannettavan. Korjaamo-CD
toimii vain siinä.
pyörittelin sitä. Ei pyörinyt auton ollessa käynnissä. Takapäätä en kokeillut,
mutta eiköhän siinä ole sama juttu.
Kyllä siellä perässä on painetta auton käydessä, voisin katsoa paineen
joskus kun jaksaisi buutata tuon ***** windows-kannettavan. Korjaamo-CD
toimii vain siinä.
S211 E 320 CDI T 4matic 11/2006
Mites paineilma? Sitä saa helposti pienellä kompuralla ja paineilmaventtiili voi olla sähköllä toimiva magneettiventtiili.Yksinkertaisin ratkaisu olisi ihan kädellä tai jalalla väännettävä
hydraulisylinteri, joka toimittaisi painetta lukolle. Siis se rasvapuristinidea,
mutta oikeilla hydrauliikkaosilla toteutettuna. Jos sen haluaa sähköistää, niin
voisihan siinä olla sähkömoottori apuna.
Paljonko tarvitaan painetta? Pikkukompuroilla pääsee johonkin 10 bariin.
-----------------------------------------------------------
MB C 240T (W202)
Audi A4 Avant quattro 2.0 TFSI
MB C 240T (W202)
Audi A4 Avant quattro 2.0 TFSI
ihan timmissä perässä varmaan onkin vähän lukitusta vaikka se olis pöydällä, mutta ei ainakan tuossa mun 500 000 km ajetussa ollut enää mitään lukkoa, jos auto ei ollut käynnissä...AM kirjoitti:On siinä ASD perässä lukko vaikkei mitään siihen kytkekkään tai pumppaile millään paineita.
W124 300E -89 "päivityksessä", W124 200E -91 huilimassa, S124 E250TD -94 ajossa
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
Siinä on aika paljonkin lukkoa jos vaan kunnossa. Kuluessaan ei pidä kun ei ole jousta pitämästä välyksiä poissa. Tässä lisää juttua samasta aiheesta: http://www.mersuforum.net/forum/viewtopic.php?t=89505
-
- Vakiokalustoa
- Viestit: 219
- Liittynyt: Pe 20.08.2010 06:12
- Paikkakunta: Esbåå
Kaks oon purkanu enkä oo mittää jousia nähäny. Suoria on ollu kaikki välilevyt. Jokku on kyllä nuita välilevyjä prässänny rupelille ja kasannu lukon prässissä, mutta ei lie tehtaalta tullu ku suoria. Näytäpä jostain ärjäytyskuvasta net jouset.napa kirjoitti:cossun perässä on siellä kitkalevyjen välissä pari "jousilevyä", jotka tekee sen esijännityksen...
sitten mulla on ollut väärä käsitys siitä cossun lukosta, kun en ole sellaista ikinä livenä nähnyt... ei siellä siis mitään jousia ole, mutta yksi välilevy pitäis olla hieman "aallolla", kun sitä tarkemmin tutkii, niin ainakin joidenkin kuvien perusteella...Easy Rider kirjoitti:Kaks oon purkanu enkä oo mittää jousia nähäny. Suoria on ollu kaikki välilevyt. Jokku on kyllä nuita välilevyjä prässänny rupelille ja kasannu lukon prässissä, mutta ei lie tehtaalta tullu ku suoria. Näytäpä jostain ärjäytyskuvasta net jouset.napa kirjoitti:cossun perässä on siellä kitkalevyjen välissä pari "jousilevyä", jotka tekee sen esijännityksen...
W124 300E -89 "päivityksessä", W124 200E -91 huilimassa, S124 E250TD -94 ajossa
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
-
- Vakiokalustoa
- Viestit: 219
- Liittynyt: Pe 20.08.2010 06:12
- Paikkakunta: Esbåå
spede10 kirjoitti:Mites paineilma? Sitä saa helposti pienellä kompuralla ja paineilmaventtiili voi olla sähköllä toimiva magneettiventtiili.Yksinkertaisin ratkaisu olisi ihan kädellä tai jalalla väännettävä
hydraulisylinteri, joka toimittaisi painetta lukolle. Siis se rasvapuristinidea,
mutta oikeilla hydrauliikkaosilla toteutettuna. Jos sen haluaa sähköistää, niin
voisihan siinä olla sähkömoottori apuna.
Paljonko tarvitaan painetta? Pikkukompuroilla pääsee johonkin 10 bariin.
Pelaa mutta ei riitä ees alakuun.

tuossa on tuo ASD perän kuva, jos siitä sais jotain ideaa...
W124 300E -89 "päivityksessä", W124 200E -91 huilimassa, S124 E250TD -94 ajossa
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
Lueskelin hiukan korjaamokäsikirjaa ja tulin seuraaviin tuloksiin:
1. ASD-perässä on 80-160 Nm kitka uutena ilman hydrauliikkapainetta.
Vanhoissa perissä levyt ovat kuluneet ja kitkaa ei tunnu käsin pyörittämällä.
2. ASD-perään tulee 25-36 baarin paine 100% lukitusta varten.
Kitkamomentti on esimerkiksi 170 Nm lukolla ja 10 Nm ilman.
Perä on OK, jos ero on suurempi 100 Nm (korjauskäsikirjan mukaan).
3. ASD-perään ei tule juurikaan painetta, jollei se ole ole kytkettynä.
Hiukan sinne saattaa kuitenkin tulla, koska perän ilmaus onnistuu
pelkät takapyörät ilmassa, ts. neste pyrkii ulos ilmausruuvista.
4maticin hydrauliikassa on putkia, joissa on 5 baarin paine, mutta
ne menevät nelivedon kytkimelle. ASD-venttiilin paluuvirtaus näyttäisi
olevan paineeton.
4matic lähtee liikkeelle neliveto kytkettynä, aluksi ilman lukkoja.
Tästä syystä yksi takapyörä koholla ei voi päätellä, onko ASD-perällä
painetta vai ei auton käydessä. Pitäisi nostaa molemmat takapyörät ylös
ja sitten pyöritellä takapyöriä eri suuntiin auton käydessa ja sammuksissa.
Muuten vetoa välittyy eteen ja se tuntuu vastuksena.
1. ASD-perässä on 80-160 Nm kitka uutena ilman hydrauliikkapainetta.
Vanhoissa perissä levyt ovat kuluneet ja kitkaa ei tunnu käsin pyörittämällä.
2. ASD-perään tulee 25-36 baarin paine 100% lukitusta varten.
Kitkamomentti on esimerkiksi 170 Nm lukolla ja 10 Nm ilman.
Perä on OK, jos ero on suurempi 100 Nm (korjauskäsikirjan mukaan).
3. ASD-perään ei tule juurikaan painetta, jollei se ole ole kytkettynä.
Hiukan sinne saattaa kuitenkin tulla, koska perän ilmaus onnistuu
pelkät takapyörät ilmassa, ts. neste pyrkii ulos ilmausruuvista.
4maticin hydrauliikassa on putkia, joissa on 5 baarin paine, mutta
ne menevät nelivedon kytkimelle. ASD-venttiilin paluuvirtaus näyttäisi
olevan paineeton.
4matic lähtee liikkeelle neliveto kytkettynä, aluksi ilman lukkoja.
Tästä syystä yksi takapyörä koholla ei voi päätellä, onko ASD-perällä
painetta vai ei auton käydessä. Pitäisi nostaa molemmat takapyörät ylös
ja sitten pyöritellä takapyöriä eri suuntiin auton käydessa ja sammuksissa.
Muuten vetoa välittyy eteen ja se tuntuu vastuksena.
S211 E 320 CDI T 4matic 11/2006
mulla on sitten varmaan jotenkin rikki tuo systeemi (vuotoa ohjausventtiilissä tai jotain), mutta sehän on vain positiivistä, kun on kunnon lukko aina päällä, kun auto käy, eikä tarvitse odotella, että tietokone löis lukon päälle
tuo varmaan selittää osaltaan sen, kun en tahdo saada tuota kuopimaan edes märällä asfaltilla, vaikka kuinka polkis ja yrittäis jarrua vasten polttaa...

W124 300E -89 "päivityksessä", W124 200E -91 huilimassa, S124 E250TD -94 ajossa
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
"Dieselit pitävät terävää ihmiskorvalle sopimatonta kolinaa, jota ei pystytä vaimentamaan millään. Sen sijaan bensiinimoottorin peltipakosarjan mukavaa ja pehmeämpää porinaa on ilo kuunnella. Tämä on ehkäpä merkittävin ero bensiinin ja dieselin välillä, jonka takia dieselit kannattaa jättää rahtilaivojen ja työkoneiden voimanlähteeksi."
-
- Vakiokalustoa
- Viestit: 219
- Liittynyt: Pe 20.08.2010 06:12
- Paikkakunta: Esbåå