Vihreä on paras. Meidän veneen Perkins on vihreäksi maalattu ja nähdäkseni liki paras dieselkone minkä tiedän (4 sylinteriä, 4 litraa, 73 hv, vääntöä järkyttävästi ja painoa kytkimen kanssa noin 600 kg. Jos ydinsota tulee, henkiin jää joukko torakoita ja tuo Perkinssiveskola kirjoitti:No onhan ne tavallaan kiinni kampiakselissa, älä nyt tuosta tohtorin lausunnosta menetä hermoa.
Mutta mikäli mennään moottorin ulkopuolelle niin minkäs värinen se paras moottorilohko on. Nuo TaunusTopit aikoinaan maalasi moottorilohkot punaiseksi ja brembo jarrutkin. Miksi ihmeessä ? Eikös valkoisessa näkyisi parhaiten alkavat öljyvuodot vai onko tuo värikin jokin värähtelyjuttu...värithän ovat värähtelyä.
W124 250d: nakutus, lämpöjen nousu ja öljynpaineiden lasku
S124 300TD -93
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
päivitetäänpä päiväkirjaa..
eli torstai-iltana hinattiin mese hoitoon.
kone levälleen ja osat ulos. tuloksena että....
viitospytyn kiertokanki uusintaan ja kampiakseli hiottavaksi. toivottavasti hionta auttaa, muuten pitää hankkia uus akseli jostain.
samalla käypi koneen läpi, männänrenkaat ainaki menee suoraan uusintaan ja laakerit tietty.
kansi on kuiten jo aiemmin käyty läpi, niin sillä tuo remontti kannattaa. mun mielestä. tietty se vaihtokone on aina vaihtoehto, mutta mistäpä niistäkään tietää, missä kunnossa ne on. käypi tuon kunnolla läpi ni kai sillä taas puoli miljoonaa ajaa, jos nuo mersun koneet ei enempää kestä.
eli torstai-iltana hinattiin mese hoitoon.
kone levälleen ja osat ulos. tuloksena että....
viitospytyn kiertokanki uusintaan ja kampiakseli hiottavaksi. toivottavasti hionta auttaa, muuten pitää hankkia uus akseli jostain.
samalla käypi koneen läpi, männänrenkaat ainaki menee suoraan uusintaan ja laakerit tietty.
kansi on kuiten jo aiemmin käyty läpi, niin sillä tuo remontti kannattaa. mun mielestä. tietty se vaihtokone on aina vaihtoehto, mutta mistäpä niistäkään tietää, missä kunnossa ne on. käypi tuon kunnolla läpi ni kai sillä taas puoli miljoonaa ajaa, jos nuo mersun koneet ei enempää kestä.
"ei mersuun remonttia tehdä, sitä vain huolletaan..."
Kielii huonosta ölynpaineista ja huonoista öljyistä sekä epäpuhtauksista öljyn mukana.
5-sylinterin kiertokangen-ja runkolaakeri kärsii myös lämpöongelmista.
Jos kyseisellä moottorilla oli ajettu puolimiljoonaa, herää kyllä kysymys mitähän löytyy huotohistoriasta.
Kyllä Mersun OM 602 moottori kestää millin ajaa. Kunhan siitä pidetään edes vähän huolta.
5-sylinterin kiertokangen-ja runkolaakeri kärsii myös lämpöongelmista.
Jos kyseisellä moottorilla oli ajettu puolimiljoonaa, herää kyllä kysymys mitähän löytyy huotohistoriasta.
Kyllä Mersun OM 602 moottori kestää millin ajaa. Kunhan siitä pidetään edes vähän huolta.
Viimeksi muokannut rumilus, Su 16.08.2009 21:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
no jos mobilin täyssynteettinen 5w-50 on huonoa öljyä, ni mitäs sinne sitte pitäis tunkea..? tuntuu siltä, että osa tunkee sinne vaikka mitä delvaccia ja silti kestää..
ja tosiaan suodatin ja öljyt on vaihdettu aina kympin välein kuten aiemmin olen jo maininnu..
ja niistä lämpöongelmista, milläs niitä estää, ei varmaan millään..?
tietty, kun rasitusta on ollu enemmän, olen antanu koneen jäähtyä jonkin aikaa, että kone hieman jäähtyy, mut se suojelee mielestäni paremminki kantta ku laakereita. tai sitte molempia, en tiedä..
mut toisaalta, eipähän ollu ainakaan se öljypumppu.
ja niistä lämpöongelmista, milläs niitä estää, ei varmaan millään..?
tietty, kun rasitusta on ollu enemmän, olen antanu koneen jäähtyä jonkin aikaa, että kone hieman jäähtyy, mut se suojelee mielestäni paremminki kantta ku laakereita. tai sitte molempia, en tiedä..
mut toisaalta, eipähän ollu ainakaan se öljypumppu.
"ei mersuun remonttia tehdä, sitä vain huolletaan..."
Sinä olet voinut laittaa moottoriin Mobilia ,mutta mitä siellä on sitä ennen käytetty.
Lämpöongelmiin voidaan vaikuttaa vesipumpun alkuperäisosan hankinnalla sekä jäähdyttimen kunnolla.
Lämpöongelmiin voidaan vaikuttaa vesipumpun alkuperäisosan hankinnalla sekä jäähdyttimen kunnolla.
Viimeksi muokannut rumilus, Su 16.08.2009 21:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
olis pitäny toi kuvan otto tietää aiemmin.. osat on siellä pöydällä jossain, tai oli ku kävin alkuillasta. seuraavan kerran menen paikalle, kun vien sen akselin takaisin. kunhan sen nyt joskus sais sieltä hionnasta. jos sen saa hiomalla tehtyä.
onkos tietoa, paljonko tuo hionta suunnilleen maksaa..? osittain tai kokonaan.. vien sen huomenna ouluun oulun moottorikoneistamoon.
onkos tietoa, paljonko tuo hionta suunnilleen maksaa..? osittain tai kokonaan.. vien sen huomenna ouluun oulun moottorikoneistamoon.
"ei mersuun remonttia tehdä, sitä vain huolletaan..."
Tuppaa mureneen syystä tai toisesta nuo kiertokangenlaakerit. Joku kestää sen miljoonan, varsinkin pitkässä matka-ajossa. Jossain vehkeessä 400Tkm on jo jättänyt jälkensä. Ja aina pitää muistaa nuo mittarinruuvaajat...
Kylmäkäynnistykset, pitkät öljynvaihtovälit yms. vaikuttaa tietysti kestoon. Eli huolenpito.
Kylmäkäynnistykset, pitkät öljynvaihtovälit yms. vaikuttaa tietysti kestoon. Eli huolenpito.
Eipä ole yllätysMika.T kirjoitti:Eli sieltäkin oli kiertokangen laakeri pettänyt.juha1 kirjoitti: tuloksena että....
viitospytyn kiertokanki uusintaan ja kampiakseli hiottavaksi.
Lisää tietoa: www.skg.fi
Ei kannata uskoa noita tiettyjä foorumin kommentoijia, kyllä OM 602 moottori varmasti kestää. Se on Mersun dieselmoottoreista paras moottorikonstruktio mitä on koskaan valmistettu.
Monet kyseiset moottorit on otettu ensimmäisen kerran auki lähes miljoonan ajettuna, ja sen jälkeen jotkut rupusnikkarit laittavat tekohengitettynä uudet laakerinliuskat ja uudet männänrenkaat, ja luulevat että moottori kestää toiset miljoona kilometriä.
Suurimmat virheet rupusnikkarit tekevät kun eivät tiedä moottorin kasaamisesta oikeaoppisesti mitään.
Monet kyseiset moottorit on otettu ensimmäisen kerran auki lähes miljoonan ajettuna, ja sen jälkeen jotkut rupusnikkarit laittavat tekohengitettynä uudet laakerinliuskat ja uudet männänrenkaat, ja luulevat että moottori kestää toiset miljoona kilometriä.
Suurimmat virheet rupusnikkarit tekevät kun eivät tiedä moottorin kasaamisesta oikeaoppisesti mitään.
En lukenut koko viestiketjua läpi mutta aiemmin oli puhetta laivamoottoreiden öljynvaihdoista tai niiden vaihtamattomuudesta. Vaihtamattomuuteen on monta syytä esim. rumiluksen mainitsema separointi mutta vanhojen koneiden kohdalla myös melko kovat kulutuslukemat. Vuorokaudessa saattaa mennä useampi motti. Joku sylinteri sakkaa aina. OMA MIELIPITEENI öljyistä on seuraava: mikäli on ajanut aiemmin mineraaliöljyillä on vaihto synteetttisiin tehtävä harkiten koska synteettisissä on enemmän peseviä aineita jotka saavat karstat liikkeelle. Ennen siirtymistä saattaa forte käsittely auttaa melkoisesti ja ensimmäinen öljynvaihto tämän jälkeen melko lyhyen ajon jälkeen esim 3000 km. Tällöin voi välttyä isommalta harmilta joita irronnut karsta aiheuttaa.
602 koneen parhaasta konstruktiosta voi olla monta mieltä esim. värinöiden suhteen mutta niin monta mielipidettä mahtuu kuin on miehiäkin. Itse arvostan korkealle vapari 603:n. ainoa moite on hivenen korkea ominaiskulutus.
602 koneen parhaasta konstruktiosta voi olla monta mieltä esim. värinöiden suhteen mutta niin monta mielipidettä mahtuu kuin on miehiäkin. Itse arvostan korkealle vapari 603:n. ainoa moite on hivenen korkea ominaiskulutus.
Mercedes-Benz korjaa kuljettajien tekemät ajovirheet...ainakin jos on asd...
MB 200D w110 mr
MB 240D w123 mr
MB 300D w123 mr
MB 500SEC w126
MB G300 td W463
MB 200D w110 mr
MB 240D w123 mr
MB 300D w123 mr
MB 500SEC w126
MB G300 td W463
602 koneen parhaasta konstruktiosta voi olla monta mieltä esim. värinöiden suhteen mutta niin monta mielipidettä mahtuu kuin on miehiäkin. Itse arvostan korkealle vapari 603:n. ainoa moite on hivenen korkea ominaiskulutus.
Jos olet joskus ollut moottorisuunnittelun kanssa tekemisissä, et puhuisi moisia väittämiä.
OM 602 moottori on momenttivärähtelyjen suhteen tasapainossa, siis momenttipiste sulkeutuu, mutta OM 603 ei sitä ole.
OM 602 moottori värähtelee ( siis vaaralliset värähtelyjen solmupisteet )
moottoriteknisten komponenttejen ulkopuolella, ei siis itse moottorin rakenteissa.
Jos olet joskus ollut moottorisuunnittelun kanssa tekemisissä, et puhuisi moisia väittämiä.
OM 602 moottori on momenttivärähtelyjen suhteen tasapainossa, siis momenttipiste sulkeutuu, mutta OM 603 ei sitä ole.
OM 602 moottori värähtelee ( siis vaaralliset värähtelyjen solmupisteet )
moottoriteknisten komponenttejen ulkopuolella, ei siis itse moottorin rakenteissa.
Ei se kymppitonnin vaihtoväli riitä jos on ohipuhallus-moottori
niin kuin nuo 602:set tuppaa nykyään olemaan. (remontin jälkeen luulisi riittävän)
Rumilukselta taas samaa stooria momenttipisteistä, alkaa epäilyttää että on poika löytänyt jostain alan kirjasta hienot sanat ja viljelee niitä parhaan kykynsä mukaan.
kysytäänpä vaikka tälläinen nippeli tieto: kuvaile mikä on desmodrominen venttiilikoneisto ja miksi Mersuista sitä ei löydy? (tai itselleni ei ainakaan ole tullut vastaan) Jos moottorin suunnittelusta tietään mitään, niin nuo pitäisi ainakin tietää.
Rumilukselta taas samaa stooria momenttipisteistä, alkaa epäilyttää että on poika löytänyt jostain alan kirjasta hienot sanat ja viljelee niitä parhaan kykynsä mukaan.
kysytäänpä vaikka tälläinen nippeli tieto: kuvaile mikä on desmodrominen venttiilikoneisto ja miksi Mersuista sitä ei löydy? (tai itselleni ei ainakaan ole tullut vastaan) Jos moottorin suunnittelusta tietään mitään, niin nuo pitäisi ainakin tietää.
Omat:
E320 W210 1996 Avantgarde-AMG (210.055/104.995+722.509) <- JoonasH edition
E320cdi W210 2000 Avaaranteet-OMG (210.026/613.961+722.626) <- kylmäsavulahna
Sprinter W903 2006 Ambulanssi-ARGH (903.662/611.981+730.409) <- Kutubunkkeri
Huolehdittava:
Sprinter 316cdi 2010 (906.635/651.955+722.686) <- papan kaappipakastin
En mä mitään osaa tehä, mut voin mä neuvoo...
E320 W210 1996 Avantgarde-AMG (210.055/104.995+722.509) <- JoonasH edition
E320cdi W210 2000 Avaaranteet-OMG (210.026/613.961+722.626) <- kylmäsavulahna
Sprinter W903 2006 Ambulanssi-ARGH (903.662/611.981+730.409) <- Kutubunkkeri
Huolehdittava:
Sprinter 316cdi 2010 (906.635/651.955+722.686) <- papan kaappipakastin
En mä mitään osaa tehä, mut voin mä neuvoo...
Rumilukselta taas samaa stooria momenttipisteistä, alkaa epäilyttää että on poika löytänyt jostain alan kirjasta hienot sanat ja viljelee niitä parhaan kykynsä mukaan.
" poika "...ei tässä taida enää mikään poika olla, mutta mikähän veijari toisesta päästä löytyy
Desmodrominen venttiilikoneisto on venttiili, jossa palautusjousen sijasta pakko-ohjattu sulkemismekanismi.
Vanhaa taakse jäänytt venttiilitekniikkaa, nykyään on hydrauliset venttiiliohjaukset.
Kokemusta polttomoottoritekniikan suunnittelusta yli 30-vuotta. Parempi etten kommentoi juttuasi enempää.
" poika "...ei tässä taida enää mikään poika olla, mutta mikähän veijari toisesta päästä löytyy
Desmodrominen venttiilikoneisto on venttiili, jossa palautusjousen sijasta pakko-ohjattu sulkemismekanismi.
Vanhaa taakse jäänytt venttiilitekniikkaa, nykyään on hydrauliset venttiiliohjaukset.
Kokemusta polttomoottoritekniikan suunnittelusta yli 30-vuotta. Parempi etten kommentoi juttuasi enempää.
- laineracing
- Mersumies

- Viestit: 2687
- Liittynyt: Su 08.02.2004 16:13
- Paikkakunta: hämeenlinna
kuulostaa siltä että jotku on löytäny googlen, kun on niin hienoja sanoja, ettei tällainen maalainen noiden päälle kohta mitään tajua, jos ollenkaan..
ja niihin lämpöihin, vesipumppu on vaihdettu pari kesää sitte. jäähdytin on ehjä, ainaki päällepäin, seki on vaihdettu 2004, ku alko vuotaan edellisellä omistajalla. vielä on sääskiverkkoa siinä edessä suojana, ettei ainakaan heti mene tukkoon ja kaikki roska sisään.. säännöllisesti seki on puhdistettu.
toisaalta, nytpä tulee vaihdettua se syylärin nesteetki, ne ku tahtoo jäädä monesti vaihtamatta. vielä ku sais sitte jarrunesteet vaihdettua jossain vaiheessa..
ja tosiaan samaa voitelua aion jatkaa, samalla vaihtovälillä. jos se tällä kertaa kestäis. mut toivotaan että tuleva kone sitte kestäis korin eliniän loppuun asti..
ja niihin lämpöihin, vesipumppu on vaihdettu pari kesää sitte. jäähdytin on ehjä, ainaki päällepäin, seki on vaihdettu 2004, ku alko vuotaan edellisellä omistajalla. vielä on sääskiverkkoa siinä edessä suojana, ettei ainakaan heti mene tukkoon ja kaikki roska sisään.. säännöllisesti seki on puhdistettu.
toisaalta, nytpä tulee vaihdettua se syylärin nesteetki, ne ku tahtoo jäädä monesti vaihtamatta. vielä ku sais sitte jarrunesteet vaihdettua jossain vaiheessa..
ja tosiaan samaa voitelua aion jatkaa, samalla vaihtovälillä. jos se tällä kertaa kestäis. mut toivotaan että tuleva kone sitte kestäis korin eliniän loppuun asti..
"ei mersuun remonttia tehdä, sitä vain huolletaan..."
siis kymppitonnia vielä lyhyempi vaihtoväli 602:lle..? tuntuu menevän jo aika lyhyeksi matkaksi.. sehän perse jo repeää, jos niin tiheään pitäis öljyt vaihtaa, sehän on aina 60-70e öljynvaihto.. huh huh..JeremyH kirjoitti:Ei se kymppitonnin vaihtoväli riitä jos on ohipuhallus-moottoriniin kuin nuo 602:set tuppaa nykyään olemaan. (remontin jälkeen luulisi riittävän)
"ei mersuun remonttia tehdä, sitä vain huolletaan..."
OM602 kestää hyvin, minä kuvittelen sen johtuvan moottorin lyhyydestä
verrattuna OM603:en. Lyhyt kampiakseli on vääntöjäykempi ja lyhyt
kansi elää vähemmän lämmönvaihteluissa. Laakerivaurioiden
yleisyyteen en ota kantaa, kun ei ole havaintojakaan.
Kanarialla näkee OM602:a, joissa on jopa yli 2 miljoonaa km
takana ammattikäytössä ja edelleen ne ovat ajossa.
OM603 on suorana kuutosena hyvin tasapainossa, toisin kuin
5-sylinterinen OM602. Tämän vuoksi suora 6-sylinterinen on suosittu
moottorityyppi teollisuussovelluksissakin.
Ei tuo moottoritekniikka ja tasapainotus mikään mysteeri ole, jos
on sen verran pohjakoulutusta, että ymmärtää muutaman peruskäsitteen
merkityksen, kuten sinimuotoisen värähtelyn, harmoniset taajuudet,
vektorisummat, momentit ja voimat. Kaikki nämä tulevat vastaan jo
peruskoulussa. Homma muuttuu vaikeaksi vasta formulatasolla, kun
mennään äärimmäisyyksiin ja silloinhan kaikki on vaikeata.
Aiheeseen voi perehtyä esim. seuraavissa lähteissä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Engine_balance
http://en.wikipedia.org/wiki/Straight-six_engine
http://www.google.fi/url?sa=t&source=we ... iuMNPoIHuw
Mitä tulee venttiilikoneistoihin, niin hydrauliikka tasaa vain välyksen
nostajissa.
verrattuna OM603:en. Lyhyt kampiakseli on vääntöjäykempi ja lyhyt
kansi elää vähemmän lämmönvaihteluissa. Laakerivaurioiden
yleisyyteen en ota kantaa, kun ei ole havaintojakaan.
Kanarialla näkee OM602:a, joissa on jopa yli 2 miljoonaa km
takana ammattikäytössä ja edelleen ne ovat ajossa.
OM603 on suorana kuutosena hyvin tasapainossa, toisin kuin
5-sylinterinen OM602. Tämän vuoksi suora 6-sylinterinen on suosittu
moottorityyppi teollisuussovelluksissakin.
Ei tuo moottoritekniikka ja tasapainotus mikään mysteeri ole, jos
on sen verran pohjakoulutusta, että ymmärtää muutaman peruskäsitteen
merkityksen, kuten sinimuotoisen värähtelyn, harmoniset taajuudet,
vektorisummat, momentit ja voimat. Kaikki nämä tulevat vastaan jo
peruskoulussa. Homma muuttuu vaikeaksi vasta formulatasolla, kun
mennään äärimmäisyyksiin ja silloinhan kaikki on vaikeata.
Aiheeseen voi perehtyä esim. seuraavissa lähteissä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Engine_balance
http://en.wikipedia.org/wiki/Straight-six_engine
http://www.google.fi/url?sa=t&source=we ... iuMNPoIHuw
Mitä tulee venttiilikoneistoihin, niin hydrauliikka tasaa vain välyksen
nostajissa.
Saman suuntainen käsitys tässä on syntynyt itsellekin, kun tätä elämää näiden kanssa on seurannut: pidempi kansi vääntyilee helpommin, sitä vastoin muut osat kestävät tai ovat kestämättä ihan samalla lailla, oli se sitten 4-, 5- tai 6-pyttyinen mosa.JarkkoN kirjoitti:OM602 kestää hyvin, minä kuvittelen sen johtuvan moottorin lyhyydestä
verrattuna OM603:en. Lyhyt kampiakseli on vääntöjäykempi ja lyhyt
kansi elää vähemmän lämmönvaihteluissa. Laakerivaurioiden
yleisyyteen en ota kantaa, kun ei ole havaintojakaan.
.
Tai no, viisipyttyisten pumpuissa kuulemma on painosarjavikoja ehkä enemmän kuin muissa. Kai siihenkin joku momenttiperäinen selitys olisi.
S124 300TD -93
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
W123 200 -84
W111 220SeB -64 edelleen projekti...
EX BMW 520i -84
EX MB 190 -89
EX MB 300TE 4matic -89
EX Land Rover Discovery Tdi -97
Pahasti menee JarkkoN "tietämys" pieleen;
OM603 on suorana kuutosena hyvin tasapainossa, toisin kuin
5-sylinterinen OM602. Tämän vuoksi suora 6-sylinterinen on suosittu
moottorityyppi teollisuussovelluksissakin.
OM 603 moottori on kaukana tasapainosta, senvuoksi sitäkin moottorityyppiä joudutaan tasapainottamaan.
Moottorin värähteylytaajuudet alkavat haitallisesti ilmenemään jo 3000 r/min kohdalla, kun erilaisten värähtelyjen solmupisteet sattuvat moottorielinten kohdalle toistuvasti.
Turhaan minun on tässä yhteydessä osoittaa matemaattisesti, mekaniikan lainalaisuuksien ja fysiikan lakien toteutumista polttomoottoritekniikassa.
Ps. Toki hydrauliikan tulo venttiilinnostimien tekniikkaan huolehtii mm. venttiilinvälyksen pitämisestä.
Hitaissa ja keskinopeissa moottoreissa ei ole merkitystä millä tekniikalla venttiilin kiinnipysyminen varmistetaan, sensijaan nopeakierroksiset lähes 20000 r/min kiertävät mäntämoottorit vaativat erityyppisiä tekniikoita venttiilien sulkemistekniikassa.
OM603 on suorana kuutosena hyvin tasapainossa, toisin kuin
5-sylinterinen OM602. Tämän vuoksi suora 6-sylinterinen on suosittu
moottorityyppi teollisuussovelluksissakin.
OM 603 moottori on kaukana tasapainosta, senvuoksi sitäkin moottorityyppiä joudutaan tasapainottamaan.
Moottorin värähteylytaajuudet alkavat haitallisesti ilmenemään jo 3000 r/min kohdalla, kun erilaisten värähtelyjen solmupisteet sattuvat moottorielinten kohdalle toistuvasti.
Turhaan minun on tässä yhteydessä osoittaa matemaattisesti, mekaniikan lainalaisuuksien ja fysiikan lakien toteutumista polttomoottoritekniikassa.
Ps. Toki hydrauliikan tulo venttiilinnostimien tekniikkaan huolehtii mm. venttiilinvälyksen pitämisestä.
Hitaissa ja keskinopeissa moottoreissa ei ole merkitystä millä tekniikalla venttiilin kiinnipysyminen varmistetaan, sensijaan nopeakierroksiset lähes 20000 r/min kiertävät mäntämoottorit vaativat erityyppisiä tekniikoita venttiilien sulkemistekniikassa.




